Espresso-suklaamoussekakku

Tämän kahvilla ja cointreau-liköörillä höystetyn kakun tein syyskuun alussa siskoni synttärikakuksi. Menimme viikonlopuksi heidän kesäpaikalle Paraisille ja siellä juhlistimme hänen synttäreitä.

Espresso-suklaamoussekakku 

Tämän herkullisen reseptin löysin Viimeistä murua myöden-blogista. 

Kakku oli ihanan "samettista" ( miten kakku voi olla samettista, mutta en muutakaan sanaa keksi ) ja täyteläistä.  Erittäin maukasta. 

Viimeistä murua myöden - blogissa kakku oli niin upeasti koristeltu, mutta me menimme pelkistetyllä linjalla. Suklaaganachekin jäi päältä pois . 

Tein tämän vegaanisena, kuten ohjeessakin oli , koska halusin testata minulle uutta vegaanista ohjetta. 

Yhtä lailla tämän voi tehdä maitoa sisältävistä tuotteista. 

Espresso-suklaamoussekakku 

Pohja:

150 g oreoita

50 g maidotonta leivontamargariinia

Täyte: 

4 dl kasvipohjaista vispiä

225 g maidotonta suklaata

2 rkl pikaespressojauhetta

1 3/4 dl tomusokeria

1 dl vegaanista mustikka-vadelmaleivontarahkaa ( tai vaniljaista)

2 rkl cointreau likööriä

Suklaaganache jos sen haluaa tehdä :

100 g kasvipohjaista vispiä

100 g maidotonta suklaata

1 rkl espressojauhetta

1. Murskaa keksi esim. tehosekoittimessa. Minä murskasin ihan vaan kaulimella ja veitsellä vähän pienensin lisää.

2. Sulata margariini ja sekoita se keksimurun joukkoon. Painele keksimuru 20 cm leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. 

3. Vatkaa kasvivispi jämäkäksi vaahdoksi. Sen verran jämäkkää saa olla ettei se heti lässähdä, kun vatkaimen terän nostaa vaahdosta. 

4. Rouhi suklaa ja sulata se mikrossa 30 sekunnin jaksoissa välillä sekoitellen. Anna suklaan jäähtyä noin viisi minuuttia. Valuta jäähtynyt suklaa vatkatun vaahdon joukkoon väillä sekoittaen. Lisää tomusokeri ja espressojauhe. 

5. Notkista vaahto leivontarahkalla ja alkoholilla. Maista ja lisää tarvittaessa rahkaa tai alkoholia.

6. Kaada mousse keksipohjan päälle, tasoita pinta. Nosta jääkaappiin vähintään kolmeksi tunniksi. Peitä kakku kelmulla. 

7. Jos teet ganachen niin : seuraavana päivänä rouhi suklaa kulhoon ja kiehauta kasvivispi kattilassa. Kaada kuuma kasvivispi rouheen päälle ja odota 2 minuuttia. Sekoita sitten rouhe ja kasvivispi keskenään. 

8. Anna tahnan jäähtyä hetki ( 5 min jääkaapissa) ja kaada sen jälkeen kakun päälle. Koristele. '

Tuo mustikka- vadelmaleivontarahka oli todella hyvän makuista ! Se oli Oddlygoodin rahkaa ja sen mitä purkista jäi , niin söin sen ihan tuosta noin vaan. Taidan kaupasta alkaa ostaa niitä välipalaksi. . 

Cointreau liköörin voi korvata vaikka konjakilla tai brandyllä , kuten Viimeistä murua myöden-blogissakin sanotaan.  Ja tuon rahkan tuorejuustolla tai ihan maitopohjaisella marjarahkalla jos ei vegaanista kakkua aio tehdä. Mutta jos vain tuota mustikka-vadelmarahkaa löytää, niin kannattaa laittaa sitä. Uskoisin, että sekin vaikutti kakun makuun vaikka ei sitä makua sieltä suoranaisesti erottanut. 

Viikonloppu saaristossa oli kyllä mukava. Pääsimme ajelulle siskon ja hänen miehen puupaatilla, joka on ihan huikea menopeli. Se mennä putputtaa hiljaksiin eteenpäin. Juuri sellainen paatti, josta minäkin pidän! Siinä ehtii katsella maisemia ja lintuja kaikessa rauhassa. 

Lähtövalmistelut : 

Siellä sitä mennä putputimme kaikessa rauhassa ja ihastelimme alkavaa syksyä.

Tuolta alta mahduimme ihan hyvin tällä paatilla. 

Kahvihetki merellä oli ihan luksusta. Hiljaksiin keinuimme eteenpäin ja ihailimme maisemia ja rakennuksia rannoilla. 

Uskomattoman kaunista oli ja tällaisella veneellä pääsee lähemmäksi rantoja ja puikkelehtimaan pienten siltojen ali. 

Venevajoja, komeita mökkejä, maalaistaloja ja myös pieniä torppia ja vaatimattomia mökkejä. Vaikka mitä näimme. 

Tämä torppa on sieltä rannasta , jossa siskolla ja hänen miehellä on kesäpaikka. Alue on asuntovaunualue, jossa on muutama vaunukunta vuokralla. Tämä torppa toimii varastona yms. 

Alunperin tämä alue on ollut äitini työpaikan virkistysalue ja olen täällä käynyt teini-ikäisestä saakka. Tässä torpassa on vietetty aikaa nuorison kesken - silloin kun itsekin siis olin nuori.

Tässä torpassa on vieraskirja, jossa on myös isäni ja äitini kirjoittamia huomioita ja tervehdyksiä. Niitä on ihana lukea ja muistella rakkaita vanhempia . Molemmat ovat olleet jo kauan poissa täältä meidän keskuudesta. 

Tuo alue ja paikka on siis nostalginen ja täynnä muistoja. Hyviä muistoja . Paikka oli erittäin rakas vanhemmilleni. Isä oli kova kalastamaan ja samoilemaan metsissä. Pienellä tuulilasiveneellä kuljimme hänen kanssa lähisaarilla kalastamassa. 

Hienoa, että siskoni viettää täällä nykyään aikaa ja nykyään myös vanhin tyttäreni perheineen. Luovat lisää hyviä muistoja ♥.

Babyshowerkakku

Jokin aika sitten sain tehdä vanhimman tyttären ystävän vauvajuhliin kakun. Halusin tehdä jotain uutta : ei siis masukakkua vaan joku uusi juttu . 

Löysin kuvan tällaisesta hauskasta vauvan bodyn mallisesta kakusta. Sellaisesta sitten tein oman versioni. Täytteeksi tein suklaamousseeta , eristeenä voikreemiä ja päällä kaulintamassaa. Kakku oli laktoositon. 

Tämän kakun lisäksi samoihin juhliin tein maidottoman ja gluteenittoman version . Kakkuna oli vauvan unilelu . Tähän tuli täytteeksi vadelmamoussee. 

Olipa hauskaa tehdä kakkuja pitkästä aikaa ! Niitä on aina niin mukava suunnitella ja miettiä mikä voisi olla kyseessä olevaan juhlaan sopiva kakku. Nytkin sain itse valita aiheen. Tytär tulee olemaan tämän lapsen sylikummi ja hän oli vauvakutsuja järjestämässä ystävälleen , joten hänen "hyväksynnän" toki kysyin näille kakkujen aiheille. Ettei ihan metsään mennyt :) 

Monenlaista ideaa on siitä, mitä haluaisi leipoa ja "to do-lista" sen kun kasvaa. Oi mistä saisi vuorokauteen lisää tunteja! Tai sen vapauden ettei palkkatyössä olisi tarvetta käydä . Tekemsitä kyllä riittäisi yllinkyllin. 

Kinuskiomenakakku

 Omenasta olen yrittänyt keksiä jotain leivottavaa ; ihan valtava sato tänä vuonna. Veimme kylläkin yhden satsin jo mehustamoon ( Junnilan mehuasema) ja saimme sieltä  mukavan satsin mehua . Lapsenlapset sitä ainakin juovat mielellään. Vielä mietityttää mihin käyttäisimme Antonovka talviomenapuun sadon. Se on sen verran hapan omena että siitä tehty mehukin on hapanta ja kirpeää ( testattu on) . Hyvää hilloa siitä saa , mutta meillä ei hillot oikein siihen tahtiin kulu, että kannattaa suuria määriä tehdä.  Onneksi eräs eläkkeellä oleva rouva taas haki satsin Antonovkaa ja kahvipaketin jätti vaikka sanoin ettei mitään tarvitse maksaa. Toivottavasti hakee toisenkin kerran  saman kahvipaketin "hinnalla". 

Tämän maukkaalta kuulostavan omenakakun ohjeen olen joskus jo aiemmin löytänyt Keittiö koivikon katveessa - blogista  . Selasin näitä talteen ottamiani reseptejä ja sieltähän tämä "aarre" löytyi. Kinuski ja omena jo kuulostaa sen verran taivaalliselta yhdistelmältä ettei voi olla muuta kuin herkkua. Ja olihan tässä reseptissä myös taikasana "helppo".  Vaikka kuinka kivaa olisikin väkertää jotain monimutkaisia kakkuja ja piiraita, niin kyllä se arjen pelastaja on helppo ja nopea resepti, jonka voi työpäivän päätteeksi väsyneenä tehdä. 

Omena-kinuskikakku 

Kyllähän tämä hyvää olikin! Eipä kovin pitkää aikaa jääkapissa lojunut ; maistui myös lapsenlapsille. 

Helppo omena-kinuskikakku ( 21 - 24 cm irtopohjavuoka)

Pohja :

3 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1 1/2 dl sokeria

1 1/2 dl juoksevaa margariinia

noin 3 dl ( 150 g ) omenaraastetta

2 kananmunaa

(pieniksi kuutioituja omenapaloja)

Kuorrute:

50 g voisulaa

3 dl tomusokeria

200 g kinuskituorejuustoa

pinnalle pähkinärouhetta / mantelirouhetta

1. Kuroi ja raasta omenat.

2. Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sitten loput raaka-aineet joukkoon. 

3. Kaada taikina voideltuun vuokaan. 

4. Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia. 

5. Sulata rasva kuorrutusta varten , sekoita joukkoon tuorejuusto ja tomusokeri. Sähkövatkaimella tai käsin. Vatkaimella saa varmastikin tasaisemman massan. 

6. Levitä kuorrute jäähtyneen omenakakun pinnalle. Ripottele päälle rouhittua pähkinää tms. 

Omena-kinuskikakku 

Ensin ajattelin, että kuorrutusta on liikaa ja että se riittäisi puolet isomman kakun päälle. Loppujen lopuksi määrä oli ihan hyvä. Kuorrutetta saakin olla tuhti kerros kakun päällä. Ei ollut liian makeaa . Ja voihan kakkua ottaa vain pienen palan - vaikka vaikeaa oli olla ottamatta toista palaa heti perään. Omenaraasteen lisäksi voi lisätä vähän kuutioitua omenaa joukkoon jos haluaa enemmän omena n makua. Välttämätöntä se ei ole. Erittäin hyvää kakkua , varmasti teen toisenkin kerran!

Junnilan mehuasemalla saa mehut joko pulloihin tai tällaisiin käteviin kolmen litran hanapakkauksiin. 

Omenamehu 

Hyvää mehua tuli ! Vielä olisi toinen samanlainen kuorma puissa , jos ei enemmänkin. Itsekin ehkä keitän mehumaijalla pienen satsin mehua. Työlästähän se on, mutta johonkin omenat haluan käyttää. Ne menevät niin äkkiä huonoiksi jos putoavat puusta eikä niitä käytä nopeasti. 

Otetaanpa tähän loppuun pieni luontopolkukatsaus. Täällä ihan kotinurkillakin on lyhyt luontopolku nimeltään Vaarjoen luontopolku.  Se on kohtalaisen uusi ja päätimme sen nyt katsastaa. 

Polku kulki niityn laidalla, metsässä ja joen varrella.

Se oli helppokulkuinen ; tosin ei kokonaan esteetön kuitenkaan. 

Sää ainakin oli aurinkoinen ja lämmin. Polku meni lähelle merenlahtea, joten kaislaakin kasvoi polun reunoilla. 

Ihmeteltiin, kun polku yhtäkkiä loppui ja tuli joki vastaan. Palasimme muutaman metrin takaisin ja sieltähän se polku taas löytyi - se jatkui tällaista hauskaa "koivukujaa" pitkin, Vaarjoen rantaa myötäillen. 

Tänne laavulle pääsee myös oikotietä pitkin - ihan hiekkatietä siis. Autolla sinne ei pääse ajamaan, koska toisessa päässä tietä näkyi olevan portti, mutta tietä pitkin on helppo vaikka kävellä tai pyöräillä ja matkakaan ei ole pitkä. 

Tänne voisi lastenlasten kanssa tehdä jonkun päiväretken.

Aivan ihana eväspaikka oli laavun lähellä. Hiljaista ja kaunista. Meillä ei tällä kerralla ollut eväitä mukana, koska ihan kotinurkilla olimme. Hetken tässä istuimme ja vain olimme hiljaa. 

Laavu on melko uusi, kuten koko luontopolku. Vielä laavu on pysynyt jopa ehjänä eikä sitä ole töhrittykään. Toivottavasti pysyy jatkossakin.

Laavulta on Hakapeltoon eli luontopolun alkuun 1.2 kilometriä. 

Välillä polku kulki kauniissa metsämaisemassa. 

Tämä kuva olisi kuulunut alkuun, koska tästä polku lähtee. Auton saa helposti Hakapellon kappelin parkkipaikalle - tilaa on runsaasti. 

Toivottavasti kauniit syyskelit jatkuvat , jotta pääsee vielä luontopoluille tai muuten vaan ulkoilemaan.