Road trip Keski-Eurooppaan kesällä 2016

Minun on ollut tarkoitus kertoa viime kesän reissusta jo pitkään, mutta aina se on jäänyt muiden kiireiden alle. Jospa nyt , ennen seuraavaa kesää ja reissua.
Meidän keskimmäinen tytär oli viime kesän Saksassa, Münchenissä au-pairina. Halusimme lähteä häntä tervehtimään kesälomalla. Mukaan matkaan minun ja mieheni lisäksi lähti meidän teini-ikäinen kuopus ja vanhin tyttäremme oman vauvansa kanssa. Tämä pikkumuru oli silloin 3 kuukauden ikäinen ♥

Jo matkaan lähtiessä auto oli melkein kattoa myöden täynnä! Piti olla rattaat vauvalle ja piti myös varautua kaikenlaiseen säähän vaatteidenkin puolesta.
Lähdimme iltalaivalla Turusta Tukholmaan. Aamulla aikaisin lähdimme ajamaan kohti eteläistä Ruotsia ja Tanskaa. Ensimmäinen tavoitteemme oli niinkin kaukana kuin pohjois- Saksa.  Pikkuinen onneksi nukkui paljon ja pysähdyimme aina tarpeen tullen.
Juutinrauman silta Malmöstä Kööpenhaminaan on hieno. Ja on aina yhtä jännittävää, kun yhtäkkiä tie ja silta päättyvät ja pujahdetaankin meren alle. Neljän kilometrin ajan körötellään meren alla. 

Juutinrauman sita

Tanskassa ollaan

Silta päättyy

Nyt pujahdetaan meren alle

 
Saavutimme ensimmäisen etappimme, pitkän ajamisen jälkeen .  865 kilometriä tuli ajettua.  Tanskan puolella Rodbyssä pääsimme jopa  aikaisempaan laivaan kuin olimme varanneet. Olimme varmuudeksi varanneet paikat , ettemme jäisi rannalle ihmettelemään kun laiva lähtee.
Kävimme Heiligenhafenissa syömässä ennenkuin menimme ensimmäiseen majapaikkaamme, joka oli leirintäalue Am Rosenfelder Strand. Sieltä olimme vuokranneet yhdeksi yöksi asuntovaunun!
-Hienoa, että sellainenkin mahdollisuus oli  olemassa. Vaunu oli siisti ja miellyttävä ja siinä oli iso etuterassi, jossa oli keittomahdollisuus ja jopa tiskikone. Kyllä sellaisessa voisi yöpyä pidempäänkin. Yhden yön yöpymien maksoi 64 e.
Tässä vielä leirintäalueesta tietoja camping infon sivuilla:
http://fi.camping.info/saksa/schleswig-hostein/am-rosenfelder-strand-ostsee-camping-18180?onMap=1

asntovaunu am Rosenfelder Strandissa

"keittiö " vaunun etuteltassa

Lisää kuvateksti

Seuraavana aamuna kävimme ostamassa aamiaistarvikkeet leirintäalueen kaupasta ja sen jälkeen lähdimme ajamaan kohti eteläistä Saksaa.  Seuraava majapaikkamme olikin jo München eli matkaa pitäisi taivaltaa 886 kilometriä yhden päivän aikana. Aikamoinen matka ajettavaksi. Jälkeenpäin ajatellen emme ajaisi noin pitkiä matkoja yhden päivän aikana, johan siinä kenellä vaan paikat puutuu ja huumori on koetuksella. Matkat kannattaa pilkkoa pienempiin pätkiin ja yksinkertaisesti vaan pitää varata enemmän aikaa.
Hyvä vaihtoehto olisi matkailuauto. Sen kanssa kulkiessa ei olisi välttämättä tarvetta etukäteen varata majoituksia ja voisi säädellä ajomatkojen pituutta tilanteen mukaan.
Nimittäin tilanne tuli eteen heti Hannoverin jälkeen . Ruuhka oli ihan järjetön. Vaikka kaistoja oli useita niin ne olivat kaikki tukossa. Etenimme etanan vauhtia. Alkoi jo ahdistaa ajatus Münchenin saavuttamisesta saman vuorokauden aikana.
Pysähdyimme lopulta tien varrella olevalle huoltoasemalle syömään ja miettimään seuraavaa siirtoa. Katselimme kartasta muita reittivaihtoehtoja. Toki niitä oli, pienempiä teitä . Ehkä ei niin paljon ruuhkaa, mutta kuinka paljon ne reitit sitten olisivat lisänneet matkaa ja kuinka hidasta eteneminen olisi ollut muuten.
Kun autobaanaa pitkin pääsi tosi sutjakkaasti etenemään silloin kun ruuhkaa ei ollut.
Täältä huoltoasemalta soitin Münchenin majapaikkaamme, joka oli Arthotel Ana Münich.
Varoittelin, että saatamme saapua hyvinkin myöhään, koska olemme jumissa Hannoverin nurkilla.
Onneksi hotellissa oli oven ulkopuolella avainlokero, johon lupasivat avaimen laittaa. Sain lokeroon koodin. Helpotti huomattavasti, ei siis vaaraa, että joutuisimme yöpymään autossa.  Sitäkin on tullut harrastettua joskus nuorena kun siskon kanssa lähdimme Eurooppaan road tripille. Sitä oli silloin rohkea, enää en taitaisi missään levähdyspaikalla autossa yöpyä...

Asiaa mietittyämme päätimme vielä antaa autobaanalle mahdollisuuden. Päätimme kokeilla vielä jonkun matkaa ja jos tilanne edelleen pysyisi samana niin poikkeaisimme jonnekin pienemmille teille.
Jonkun matkaa ajettuamme tilanne muuttui. Ruuhkat alkoivat helpottaa ja taas sai alkaa paahtaa eteenpäin hyvää vauhtia.
Puuduttavaa se matkanteko oli, kun maisemissakaan ei oikein ollut katsottavaa. Tasaista maastoa ja se pisti silmään, että vettä/vesistöjä oli hyvin vähän. Ei edes jokia. Suomalainen kun on tottunut siihen , että joka toisen mutkan takana on jonkinlainen lätäkkö.
Joskus 22 - 23 välillä alkuyöstä saavuimme Müncheniin. Onneksi oli navigaattori, joka ohjasi meidät perille Ana Münichiin. Muuten olisi saattanut olla  haasteellista pimeällä ja suurkaupungissa  löytää perille pelkän kartan avulla. Ja väsyneinäkin vielä.

Hotelli oli mukava ja sijaitsi kaupungin laitamilla. Hotellin edessä oli viljapelto! Ihan heti ei tullut mieleen, että ollaan melkein 1,4 miljoonan asukkaan kaupungissa.En tietenkään sieltä ottanut ainuttakaan kuvaa...
Sijainti oli rauhallinen, pidimme siitä. Tyttäremme Ronja sanoi seuraavana päivänä, että varasitte sitten hotellin kaukaa kaikesta, mutta hyvin sieltä pääsi kulkemaan ensin bussilla ja sitten metrolla.  Ei tarvinnut etsiä itse reittiä kun Ronja opasti mihin bussin pitää mennä ja minne saakka ja mihin suuntaa pitää metrolla lähteä.

Müncheniin saavuimme perjantaina ja viivyimme maanantaihin.
Aamukahvit lauantaina ennen kaupunkiin tutustumista joimme hotellin lähellä olevassa pienessä kahvilassa. Kaikenlaista ihanaa herkkua oli tarjolla. 

 
Lähdimme tutustumaan kaupunkiin, näimme mm. pride kulkueen. 

Pride kulkue Münchenissä 

 

Münich pride 2016

Ronja ja Roosa , keskimmäinen ja kuopus

 Sää oli tosi lämmin, sattui jopa helle juuri niiksi päiviksi.
Tosin suurkaupungissa ei ole mitenkään miellyttävää olla helteellä, mieluummin saisi olla hieman viileämpää.   

Münchenin raatihuone

Katutaidetta

 

 Kojuissa oli myytävänä vaikka mitä hedelmiä ja vihanneksia.






 





 Juomapuolikin oli kunnossa. Torilta sai ostaa viinejä ja liköörejä.











 
 Münchenissä sentään näkyi vähän vettäkin. 
Isar- joki kulkee läpi Münchenin. 
Tämä kuva on otettu Englischer Gartenista, joka on yksi maailman suurimmista puistoista. 
Se on tosiaan keidas keskellä suurkaupunkia.
Kävimme siellä piknikillä ja lepäilemässä muutenkin.





 
 Siellä paikalliset ja turistit pääsivät jopa uimaan. 










  

Tämä surffaus keskellä suurkaupunkia oli aika hauskaa katsottavaa. Saman tien kuin edellinen surffari kaatui, niin seuraava oli vuorossa.
Tänne kuulemma tulee surffareita ympäri maailman.
Sumea kuva, kamerakaan ei pysynyt surffareiden vauhdissa mukana.

Neuschwansteinin linna

Kävimme sunnuntaina tutustumassa Neuschwansteinin linnaan . Sinne sai ostaa Münchenin päärautatieasemalta liput. Matkaan kuului ensin junalla menoa ja sitten vaihdoimme bussiin. Junan päätepysäkiltä oli järjestetty bussimatka kohteeseen.
Junamatkat olivat yhtä tuskaa - juna ihan täynnä mennen tullen ja oli todella kuuma. Bussissa oli sentään ilmastointi ja mahtui jopa istumaan.
Linna oli upea ja näkemisen arvoinen. Siellä suunnalla alkoi näkyä jo vuoriakin , joten maisemiin tuli vaihtelua. 

 Linnanpihalta oli hieno näköala alas laaksoon.
Kaunista ja lämmintä.

 Hevoskyydilläkin olisi päässyt ylös linnalle, mutta me tietenkin reippaina kävelimme ylös ja alas. Matkan varrella oli onneksi kirkasvetinen vuoripuro, josta roiskimme kylmää vettä päällemme.
Kyllä virkisti!

Linnan sanotaan olevan yksi Saksan suosituimmista nähtävyyksistä ja kyllähän sen huomasi. Väkeä riitti.
Oli kyllä näkemisen arvoinen paikka. 
Täällä   ja  täällä lisätietoa linnasta.










Pitkän retken päätteeksi poikkesimme syömään siihen kylään, jossa linna sijaitsi. 
Tytöt söivät jälkiruuaksi ihanan rapeakuorista , maukasta omenastruudelia vaniljakastikkeen
kera. 

 






Ja tällaisen herkullisen näköisen jäätelöannoksen suklaakastikkeella ja banaanilla. Minä tyydyin saksalaisen oluen maisteluun. En juurikaan oluesta pidä, Suomessa  juon sitä tuskin ollenkaan. Ehkä joskus kesäkuumalla terassilla. Saksalaisesta oluesta pidin. Se oli jotenkin pehmeän makuista.  Ei niin vahvan oluen makuista kuin Suomessa.

Mainittakoon vielä , että Münchenin päärautatieasemalla oli valtavan hyvät leipomotuotteet. 

Muutenkin Saksan konditoriatuotteissa oli todella paljon valikoimaa. Valinnanvaikeus joka kerta!

Oikealla lehtevä rahkatäytteinen leivonnainen. 

 Suklaatäytteinen  croissant

 Minä ihastuin näihin siemenillä päällystettyihin bageleihin. 
Tuoretta ja niin hyvää. 








Maanantaina ennen starttaamista kohti Itävaltaa piti toteuttaa nuorison toive ja mennä ostoskeskukseen pyörimään. Lopulta iltapäivällä lähdimme kohti Itävaltaa, josta oli varattu seuraava majoitus. Ronja piti jättää Müncheniin :(
Silloin aikoinaan siskon kanssa road tripillä kävimme myös Itävallassa. Muistan silloin jo pitäneeni maasta, minkähän takia kesti näin kauan ennenkuin menin sinne uudelleen. Ihastuin Itävaltaan! Ne upeat alpit! Ja ystävälliset ihmiset!
Yövyimme Gosau:ssa . Kun saavuimme sinne, niin siellä  satoi kaatamalla. Saavuimme illalla, jolloin oli jo pimeää. Navigaattori ohjasi meidät jonnekin ihan outoon paikkaan. Kävin kysymässä erään hotellin ravintolassa missä tällainen Ferienhaus Posch on.  Eivät tienneet. Kun olimme hotellin pihasta lähdössä niin mieheni näki pienen kyltin " ferienhaus Posch" . Melkein hotellin vieressä. Olipa yllättävää etteivät hotellissa tienneet, pieni kylä kun on kyseessä. Tai sitten hotellin ravintolan työntekijät olivat ihan muualta kotoisin eivätkä olleet tutustuneet työpaikkakuntaansa sen kummemmin.
Frau Posch oli ihastuttava vanhemmanpuoleinen rouva. Puhui vain saksaa, mutta kyllä me toisiamme ymmärrettiin - minä  saksaa ja englantia sekaisin sönkäten, taisi tulla ruotsiakin joukkoon.
Majapaikkamme oli huoneisto, jossa oli tilaa vaikka kuinka monelle. Siinä oli kaksi huonetta ja keittiö. Ihanan kodikas.  Suosittelen lämpimästi Ferienhaus Poschia, jos Itävaltaan niille seuduille menette!
Vasemmalla kuva Ferienhaus Poscin pihamaalta.  Kuva otettu lähtöpäivän aamuna, kun aurinkokin suvaitsi näyttäytyä.

Ferienhaus Posch

Gosaun kylässä olisi ollut vaikka minkälaisia patikointimahdollisuuksia. 
Harmillista kun aika loppui kesken.  

 Gosaun kylä alppien keskellä.

Gosau

 

Seuraavana päivänä lähdimme Hallstattiin. Olimme etukäteen lukeneet tästä paikasta ja halusimme ehdottomasti käydä siellä. Sinä aamuna satoi. Satoi oikein kunnolla, kuten kuvasta näkyy. Mietimme, että tätäkö tämä nyt on koko päivän. Meinasi jo riidanpoikanenkin tulla, kun isäntä oli sitä mieltä ettei ole järkeä koko touhussa. Minä sitten vanhimman tyttäreni kanssa otin ajatuksen voiman käyttöön. Ajattelimme aurinkoa ja lämpöä , näimme sielujen silmin auringon paistavan. Ja kas kummaa, eipä mennyt aikaakaan kun pilvipeite alkoi rakoilla. Ensin vähän ja lopulta oikein kunnolla. Positiivinen ajattelu toimii :)
Hallstatt oli satumaisen upea paikka. Vietimme siellä aikaa tuntikausia. Kiertelimme pienillä kujilla, kävimme syömässä. Salzkammergutin    alueella muutenkin olisi vaikka mitä nähtävää ja koettavaa. Meitä jäi vaivaamaan ettei ehditty yhtään patikoimaan alpeille. Seuraava matka Itävaltaan tulee ehdottomasti olemaan pidempi. Meillä oli nyt liian lyhyt aika viettää niissä upeissa maisemissa. Olisi tarvittu muutama päivä lisää.  Frau Poschilla olisi ollut huoneisto tyhjänä pidempäänkin, mutta koska olimme henkilöautolla, niin kotimatkan majoituksetkin oli jo varattu. Se asuntoauto tarvittaisiin.... ei olisi niin kiinni aikatauluissa vaan saisi mennä oman fiiliksen mukaan.
Illalla palatessamme Gosauhin taivas taas repesi ja tuli oikein kunnon ukonilma. Siellä alppien keskellä se kuulosti jotenkin tosi kovalta. Tosin se olikin ihan kohdalla.
Seuraavana aamuna miehen kanssa vähän tutustuttiin  kävellen kylään. Aurinko paistoi . Kylä oli kaunis pikkukylä keskellä alppeja. Sieltä olisi päässyt patikoimaan useammille reiteille, voi huokaus. Ja meidän piti lähteä jo paahtamaan kotia kohti. Gosaun järvikin jäi näkemättä. Sielläkin olisi taatusti saanut kulumaan kokonaisen päivän.
Ja nyt kuvia Hallstattista. Satumaisen kaunis paikka, siksi en osannut valita vain yhtä tai kahta kuvaa. 

Hallstatt

Satumaisema

Kauniita rakennuksia

Hallstattin kirkko ja sumuiset vuoret

Pieniä tunnelmallisia kujia

Kylää vuoren rinteessä

Värikkäitä saippuoita

Tämä näköalapaikka jäi seuraavaan kertaan

Ei hullumpi näköala ravintolan ikkunasta

Harmittaa että Itävallassa jäi aito sacher-kakku testaamatta. Gosaun kylässäkin oli pieni kahvila-konditoria, mutta jostain syystä jäi sielläkin käymättä. Muutenkin pidin Saksassa ja Itävallassa siitä, että siellä oli paljon pieniä kahviloita / leipomoita.
Matkaa seuraavaan kohteeseen oli 604 km. Olimme varanneet majoituksen Skyappart Merseburgista, Merseburgin kaupungista. Hotelli oli ihan kiva. Ei mikään pitkän ajan majoituspaikka, mutta näin yhden yön ajaksi varsin mainio.
Seuraavana päivänä piti mennä Leipzigiin, koska siellä oli Primark... ja sinnehän oli ehdottomasti päästävä. Huokaus tähän väliin. Shoppailu ei ole minun mielipuuhaa ollenkaan. Tilaisin mielelläni kaikki netistä ettei olisi tarvetta pyöriä vaatekaupoissa. Varsinkin sovituskopit ovat kaameita paikkoja :D . No, Primark oli teinin  toive ja toki hänenkin toiveita piti kuunnella.
Leipzigissä menikin jopa muutama tunti! Kun kerran Primarkissa olimme, niin pari edullista vaatekappaletta minäkin ostin, mutta en millään jaksanut kiertää kaupan kaikkia neljää kerrosta. Sen takia siellä aikaa menikin kun tytöt kiersivät koko kaupan läpi :)
Seuraava majoituksemme oli Tanskan puolella, joten menipä taas myöhäiseen ennenkuin olimme siellä.

Majoituksemme oli Danhostel     Nyköping  Falsterissa Tanskassa. Matkaa Merseburgista 619 km.
Alkoi viimeistään tässä vaiheessa tympäistä autossa istuminen. Majoitus oli ihan mukava, ei valittamista. Täällä ei mitään nähtävyyksiä katseltukaan.

Danhostel

Seuraavana aamuna lähdimme aikaisin liikkeelle. Poikkesimme pikaisesti Kalvehaveen, jossa olemme vuonna 2012 viettäneet viikon. 

Muuten jatkoimme matkaa kohti Tukholmaa. Tämä olikin matkan puuduttavin osuus vaikka ei ollut edes pisin. Jotenkin vaan niin tylsä. Matkaa oli 775 kilometriä.
Poikkesimme syömään Rasta Mölletoftaan  ja täytyy sanoa, että söin siellä parhaimman hampurilaisaterian ikinä! Paikan päällä tehtyä kaikki, sämpylät ja pihvit. Suosittelen sitä lämpimästi taukopaikaksi .
Tukholmassa yövyimme hotelli Ariadnessa ennen paluuta Suomeen.

Auringonlasku hotelli Ariadnen ikkunasta

Hieno reissu. Seuraavaan kertaa varten opimme ettemme aja ihan noin pitkiä päivämatkoja. Aikaa varaamme enemmän. Ja kyllä se matkailuauto kummittelee mielessä. Sillä olisi mukava matkustaa, kun ei olisi tarvetta ihan niin tarkkoja suunnitelmia tehdä etukäteen. Erityisen hyvä se olisi ollut pienen lapsen kanssa reissatessa. Lastenhoitohuoneita ei kaikissa taukopaikoissa ollut. Henkilöauton takapenkillä vaipan vaihto tuli tutuksi.
Ruotsissa ja Tanskassa ei ollut wc-maksua, mutta Saksassa oli. Kyllä Suomen ABC-asemat ynnä muut taukopaikat ovat luksusta. Mahtaa saksalaiset olla täällä ihmeissään, kun wc käyntiä ei tarvitse maksaa.
Eikä se maksullisuus ollut mikään tae siististä wc:stä. Toki suurimmaksi osaksi olivat ihan siistejä, mutta eivät kaikki.

Ensi kesänä taitaakin olla edessä Gotlannin matka, kun reissaaja- Ronja lähtee sinne kesätöihin. Ja me perässä . Onpahan syy lähteä sinne, en ole siellä vielä käynytkään.