Helppo vadelma-rahkapiirakka

Jääkaapissa oli pari päivää sitten vanhaksi mennyt rahkapurkki. Sille piti käyttöä keksiä, ikävää heittää pois. Aikaa ei kuitenkaan liiemmälti ollut. Arki-ilta ja pakolliset askareet tehty , vielä jäi aikaa leipoa jotain helppoa ja nopeaa.
Päädyin sitten vadelma-rahkapiirakkaan, kun noita vadelmia jonkun verran pakastimessa on.

Vadelma-rahkapiirakka

Oikein maukasta piirakkaa! Uunituore vadelmaleivonnainen tuo minulle jostain syystä mummolan mieleen vaikka en omien mummojeni muista vadelmapiirakkaa leiponeen. Vai olisiko sittenkin jompikumpi leiponut... ? Ainakin talkkunaa syötiin eli piimää, marjoja ja talkkunajauhoja. Ja hyvää oli!

VADELMA-RAHKAPIIRAKKA 

Pohja:

100 g voita/margariinia
3/4 dl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta

Täyte:

2 dl rahkaa
½ dl maitoa
2 kananmunaa
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria 

300 g vadelmia  ( en mitannut erikseen )
 
1. Vaahdota voi/margariini ja sokeri keskenään vaahdoksi. Lisää kananmunat ja keskenään sekoitetut kuivat ainekset vatkaten joukkoon.
2. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan, nosta taikinaa myös reunoille.
3. Valmista täyte sekoittamalla rahka, maito, kananmunat ja sokerit keskenään. Aseta vadelmat pohjan päälle ja kaada rahkaseos vadelmien päälle.
4. Paista piirakka uunin alatasolla 175 asteessa noin 40-50 min

Muillakin marjoilla varmaan ihan yhtä hyvää.  Mustikoilla voisi tehdä seuraavaksi. En ole tänä kesänä leiponut mitään mustikkaista, koska en ole kertaakaan käynyt keräämässä mustikoita. Tarkoitus oli, mutta aina se vaan jäi. Olisi pitänyt vaan ostaa niitä, jotta olisi saanut niitäkin talven varalle pakastimeen. Onhan siellä muita marjoja, mutta mustikat... huoh. Saiskohan niitä vielä jostain....

Vadelma-rahkapiirakka

 

Vadelma-sitruunajäädyke

Kesä alkaa olla lopuillaan, mutta kesän makuja voi vielä maistella. Aviomies teki eräänä päivänä vadelmaisen jäädykkeen, kun meillä noita vadelmia pakastimessa riittää. Valion sivuilta löytyi helppo ohje. Nopeatekoinen  vaikka tosin jäädytys kestää aikansa. Tekovaihe on kyllä nopea.

Vadelma-sitruunajäädyke

 Tämä oli raikasta ja maistuvaa! Ei kauaa kestänyt, kun koko jäädyke oli syöty :)


VADELMA-SITRUUNAJÄÄDYKE  

2 dl vispikermaa
200 g sitruunatuorejuustoa
1/2 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
3 dl ( 150 g) vadelmia

Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuuston joukkoon sokerit. Vatkaa tuorejuustoseos nopeasti kermavaahdon joukkoon. Lisää lopuksi vadelmat varovasti sekoittaen. Jos käytät pakastevadelmia, lisää ne jäisinä. Kaada massa jäädykevuokaan, silikonisiin annosvuokiin tai kelmulla vuorattuun kakkuvuokaan. Peitä kelmulla. Pakasta 4 t (kakkuvuoka) tai 2 t (annosvuoat). Temperoi jäädykettä 1/2 - 1 t jääkaapissa ennen tarjoamista.  Koristele. Valion sivuilla neuvottiin koristelemaan esimerkiksi paahdetuilla mantelilastuilla ja kinuskikastikkeella. Nam.... me koristelimme ainoastaan vadelmilla, mutta ehkä toisella kerralla kokeilemme myös kinuskikastiketta tämän kanssa. Hyvää oli , suosittelen testaamaan!

Farmor´s cafe ja Högsåra

Olen paljon kuullut juttuja Farmor´s cafesta , joka sijaitsee Kemiönsaarella Högsåran saaressa. Olin päättänyt, että tänä kesänä sinne pitää päästä käymään.
Aviomiehen kanssa lomalla siellä kävimme. Ihan päiväkäynnillä kotoa käsin, matkaa ei onneksi niin paljon ole.
Tämä kuva on kahvilan omilta sivuilta lainattu. En saanut itse otettua vitriinistä kuvaa, kun oli jonoa ruuhkaksi saakka . Hyvä niin! 

Farmor´s cafe

Högsåraan menee siis lossi ja auto kannattaa  jättää Svartnäsin lossirantaan, sillä Högsårassa välimatkat ovat lyhyitä, tiet kapeita ja pysäköintipaikkoja rajoitetusti. Me menimme yli autolla, koska tuttuun tapaan luin näitä vinkkejä viime tinkaan eli vasta lossijonossa eikä siitä enää oikein päässyt poiskaan.
Emme saarella tehneet mitään  autolla vaan kävelimme siellä sen verran mitä paikkoja ehdimme katsella.  Auton parkkeerasimme Farmor´s cafen parkkipaikalle. 

Farmor´s cafe

Farmos´s cafe on idyllinen ja kaunis. Miljöö on saaristomaisemaa parhaimmillaan. Se oli vastakohta Nisutiinan kahvilalle, koska Nisutiinassa olimme juuri silloin ainoat asiakkaat ( ihana rauha) ja Farmor´s cafessa oli väkeä paljon.  Tilaa kuitenkin riitti, pihapiiri on iso.
Farmor´s cafessa on mahdollista myös ruokailla. Täällä siitä lisää. Tarjolla on päivän ateriaa, ruokaa menu-listalta , saaristolaispöytä viikonloppuisin ja kesäsesonkina pientä suolaista ja puutarhapizzaa Paviljongista. En yhtään ihmettele, että väkeä oli paljon, koska tarjonta on noin laaja. Ja ympäristö kaunis.
Tuo saaristolaispöytä kiinnosti, pitänee mennä sinne uudelleen joku viikonloppu ihan vaan sen takia. Tällä kerralla olimme perjantaina ja tyydyimme kahvilan antimiin. Aviomies otti kahvin kanssa palan suklaakakkua ja minä croissantin.


Kahvilan piha on kaunis ja viihtyisä

Farmor´s cafe

farmor´s cafe

Viihtyisää pihapiiriä:

Farmor´s cafe

Kahvilaa sisältä :

farmor´s cafe

farmor´s cafe

 
 

 Lapsillekin oli kahvilassa oma nurkka :
 


Farmor´s cafe

Kahvit juotuamme kävelimme Högsåra byväg:n päästä päähän. Se kulki lautarannasta venesatamaan. Nämä kuvat ovat lauttarannasta : 

 Venesatamakin oli ihastuttava. Aivan vieressä oli hiekkaranta. Se oli typötyhjä vaikka ei sää mikään huono ollut . Ei helteestä voinut puhua, mutta ihan kohtalaisen lämmintä oli. Veneitä sen sijaan riitti.

Högsåra venesatama

Högsåra uimaranta

Venesatamassa oli baari nimeltään Rumpan bar :) Se ei ollut avoinna , aukesi vasta iltapäivällä joten tyydyimme vaan kuvaamaan ja katselemaan. Veneellä kun tulee vierassatamaan, niin voi rantautua melkeipä suoraan baarin terassille :) 

Rumpan bar , högsåra

Rumpan bar

Rumpan bar

Maisemat saarella ovat idyllisiä saaristomaisemia. Kyllä näissä maisemissa viihtyisi pidempäänkin . Tuollaisen kesäasunnon kun omistaisi :

Hölgsåra

Högsåra byväg

Lautta takaisin lähti klo 15.30. Tässä vaiheessa kävi mielessä, että olisipa kannattanut jättää auto mantereen puolelle. Nimittäin lautta ei mikään kovin iso ollut ja mietimme, että jos ei mahdutakaan kyytiin. Toki lauttoja kulki iltaan saakka , seuraava olisi mennyt klo 17. Ja kyllähän saarella olisi katseltavaa riittänyt , mutta kotona odotti yksi sun toinen askare. Mantereen lauttarannasta kuitenkin kestää ajaa Naantaliin reilu 1,5 tuntia.
Jäipähän seuraavaksi kerraksikin katseltavaa. Näimme vain pienen osan Högsåraa tällä reissulla . Mietimme, että pitäisi saada polkupyörät mukaan, niin voisi niillä huristella saaren päästä päähän. Eväät  mukana. Ehdottomasti aiomme tämän toteuttaa.Ensi kesänä toivottavasti.

Högsåra

Kuvia riittää ja olisihan niitä lisääkin ollut. Högsårassa vaan oli niin kaunista , siitä syystä varsinainen kuvapläjays tämä postaus.

Kanapaella

Tämäkään ei ole leivontaa, mutta ruoka on sen verran hyvää, että laitan reseptin tänne. Keväällä nuorimmaisella oli kotitalouden tehtävänä valmistaa kotona eri maiden aterioita. Yksi, jonka yhteisvoimin teimme, oli espanjalainen ateria. Pääruokana meillä oli kanapaella. Sen takia kanaversio, koska emme oikein äyriäisistä välitä. Ainakaan kaikista niistä. Meillä muut syö kyllä katkarapuja, mutta minä en niitäkään.  
Maku.fi sivuilta tämän reseptin poimimme ja jätimme siitä simpukat pois.

Kanapaella

Tästä tuli oikein maukasta ja  tämä jääkin meidän vakioresepteihin. Tällä reseptillä teimme paellan :

KANAPAELLA 

1 rkl oliiviöljyä
450 g maustamattomia broilerfileitä
1/2 tl suolaa
1/2 tl paprikajauhetta
1 sipuli
1 paprika
2 valkosipulinkynttä
3 dl pitkäjyväistä riisiä
2 tomaattia
7 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 1/2 tl kurkumaa
1 laakerinlehti
200 g herneitä
180 g katkarapuja
2 rkl sitruunamehua

• Kuumenna öljy paistokasarissa ja paista broileripihvit kypsiksi. Mausta suolalla ja paprikajauheella. Nosta pihvit pois kasarista.
  Leikkaa sipuli renkaiksi ja paprika reiluiksi paloiksi, hienonna valkosipulinkynnet.
  Kuullota sipuleita, paprikaa ja riisiä muutama minuutti.
  Lisää kasariin kuutioidut tomaatit, vesi, liemikuutio, kurkuma ja laakerinlehti. Sekoita ja anna kiehua hiljalleen 15–20 minuuttia.
  Leikkaa broileripihvit reiluiksi paloiksi. Lisää ne paellaan yhdessä herneiden , katkarapujen ja sitruunamehun kanssa.
  Anna kiehua viitisen minuuttia ja tarjoa paella sitruunaviipaleiden kera.

Oli muuuten  hauskaa valmistaa eri maiden aterioita alkuruuasta jälkiruokaan saakka. Meistä oli mukavaa pohtia eri vaihtoehtoja ja yhtä hauskaa oli aterioiden valmistaminen ja kattaus.  Tätä voisi harrastaa enemmänkin. Aikaahan se vie, mutta ainakin talvella on aikaa kun ei ole pihapuuhat odottamassa. Marjanpoiminnat sun muut.

 

Mustaherukka-banaanismoothie

Marja-aika on parhaimmillaan. Olen kerännyt pakastimen täyteen vadelmia, punaherukoita, valkoherukoita ja mustaherukoita. Vielä niitä riittää pensaissakin. Karviaiset on kokonaan keräämättä. Mistä saisi aikaa lisää?
Tänään tuli mieleen tehdä smoothie, jossa on mustaherukkaa. Se on herukoista mieleisin marja minulle. Ehkä vielä mehuakin niistä keitän kunhan kerkiän. 
Edelleen olen sitä mieltä, että töistä pitäisi saada sadonkorjuulomaa :D Millään ei malta jättää marjoja pensaisiin vaan kyllä ne kaikki sieltä on noukittava.

Löysin tällaisen mustaherukkapirtelön reseptin Annan sivuilta. 

Tämä oli erittäin hyvää ! Mustaherukka ei ollut liian kirpeää, koska banaani tasoitti sen makua mukavasti. Yksi minun lemppari smoothieista ehdottomasti!
 Tämä on myös vegaaninen smoothie, koska tässä käytetään mantelimaitoa.



MUSTAHERUKKA-BANAANISMOOTHIE

1 iso banaani

3 dl mustaherukoita

4 dl mantelimaitoa

1 dl mysliä

3 rkl kurpitsansiemeniä

 

pinnalle mustaherukoita ja kurpitsansiemeniä

 

1. Mittaa pirtelön ainekset blenderin tai sauvasekoittimen kannuun.
2. Sekoita tasaiseksi.
3. Nosta kannu jääkaappiin ja jäähdytä juoma kylmäksi.
4. Notkista jäähtynyt juoma tarvittaessa mantelimaidolla. Kaada pirtelö laseihin, lisää pinnalle mustaherukoita ja kurpitsansiemeniä ja nauti.

Me joimme samantien nämä smoothiet, ilman mitään jäähdyttämisiä. Hyvää oli huoneenlämpöisenäkin.
 
 

Röölän markkinat kesäkuussa

Kesäkuussa menimme Röölään Silli ja Uussi peruni tapahtumaan myymään leivonnaisia , raparperia ynnä muuta. Aiemmin olemme siellä käyneet vain asiakkaina, mutta päätimme kokeilla millaista siellä on seistä "tiskin takana". Matka ei meiltä kotoa ole kuitenkaan pitkä. Tämä tapahtuma on siis Rymättylässä, joka nykyään kuuluu Naantaliin. 

Silli ja Uussi peruni, Röölä

Sää oli varsin hieno, joten senkin takia tapahtuma onnistui. M/S Isla yhteysaluksella pääsi ilmaiseksi Turusta Rymättylään, suoraan markkinapaikalle Röölän rantaan. Aluksella tulikin kuulemma 93 ihmistä markkinoille, joten kaupankäyntikin vilkastui sen myötä.
Myös m/s Kaisla saapui Röölään kyydissään kymmenkunta lähisaarelaista.

Olin leiponut kuivakakkuja, voisilmäpullia ja toscakakkua. Jotain muutakin olisi voinut vielä leipoa, mutta aika vaan loppui kesken. Päivätyö rajoittaa harrastusta! Ja kun leipomuksia ei voi tehdä kuitenkaan päivätolkulla etukäteen.
Raparperia otimme mukaan myyntiin, koska meidän pihalla kasvaa sitä vallan mahdottoman paljon. Vähän harmittaa kun sitä menee hukkaan, en millään ehdi sitä kaikkea käyttää. Työkavereille olen sitä vienyt, pitäisi varmaan vielä ohikulkijoille pihalta kuuluttaa, että olisi raparperia tarjolla.
Aviomies oli tehnyt markkinoille raparperimehua ja sitä menikin ihan kivasti kaupaksi.

Voisilmäpulla

Tällaista oli myynnissä meillä. 

 

Mehu on tehty tällä reseptillä 

 

 

Oikein mukava, leppoisa päivä. Markkinapaikan maisemat ovat kyllä kohdillaan, mikäs siellä oli meren rannalla ollessa. Kyllä sinne voisi uudelleenkin mennä vaikka ei kaikkea kaupaksi saatukaan.

Röölä , Rymättylä

Röölä, Rymättylä 

Tässä vähän yleiskuvia . Tässä vaiheessa on vielä vähän porukkaa vai lienevätkö kaikki silli- ja perunajonossa :)

Röölässähän on aiemmin sijainnut sillitehdas.  Silli ja Rymättylä ovat pitkään kuuluneet yhteen, mutta nykyään vanhassa sillitehtaassa valmstetaan suomalaista kuohuviiniä. Siitä mm TÄÄLLÄ. 
En ole sitä vielä maistanut, mutta pitäähän se ehdottomasti jossain kohta testata. 

Röölä

Röölä

Täällä vähän lisää kuvia tapahtumasta .

Gluteeniton ja maidoton kakku

Tämän pääkakun lisäksi samoille 60 v. syntymäpäiville tilattiin neljän henkilön gluteeniton ja vegaaninen kakku.
 Enpä tiennyt mitä tuleman piti, kun rehvakkaasti lupasin että tottakai vegaaninen kakku onnistuu...
Tämä oli monien yritysten jälkeen lopputulos, mutta kuvan kakku on pelkästään maidoton ja gluteeniton, ei täysin vegaani.

Maidoton ja gluteeniton kakku

Tässä alla vähän tarinaa miten tähän lopputulokseen päädyin..

Päädyin tekemään kakkupohjaa Kamomillan konditorian ohjeella. Tuloksena oli ihan leikattavissa oleva pohja eikä se ollut raaka. Oli kyllä tiiviimpi ja kosteampi kuin normaalit kakut, mutta se olikin odotettavissa, koska pohjassa ei ole lainkaan kananmunaa. En kuitenkaan tiedä millainen vegaanisen kakkupohjan "kuuluu" olla, koska en ole sitä koskaan aiemmin tehnyt.
Kun aloin täytteen tekoon, niin siinä vaiheessa vasta hoksasin etten tietenkään voi käyttää tätä maidottomassa täytekakakussa käyttämääni täytettä , koska siinä on liivatetta.  Sitä täytettä olin koko ajan suunnitellut käyttäväni, koska se oli tässä aiemmassa kakussa onnistunut ihan hyvin.
Ajattelin sitten, että laitanpa pelkästään alpron soijapohjaista vispiä ja vadelmia ... Virhe. Takaraivossa kolkutti koko ajan jokin pieni ääni, että ei tule onnistumaan, mutta enpä tainnut sitä ääntä kuunnella :)
Näin kävi :

Aina pitäisi kunnolla lukea kaikki mahdolliset vinkit ja ohjeet, kun alkaa jonkin ihan uuden jutun tekoon. Ikinä ennen en ollut tehnyt vegaanista täytekakkupohjaa. Tunnustan, minulla on paha tapa vaan heittäytyä tekemään ilman että perehdyn asiaan kunnolla etukäteen.
Vasta tässä vaiheessa , ensimmäisen epäonnistuneen kakun jälkeen, aloin kunnolla tutkia Kamomillan konditorian vinkkejä vegaanisen täytekakun tekemiseen. Hyvä ja kattava ohjeistus, kiitos siitä!

Siitä sitten apteekkiin ostamaan agar - jauhetta ja uutta alpron vispiä. Ja uuden kakkupohjan tekoon. Tähän väliin huokaus. Tein uuden kakkupohjan ensimmäisen yrityksen jälkeen  vielä kolme kertaa. Tässä alla tuloksia :

Tätä kokeilin uunipellillä :

Ja tätä taas vuokaan . 

Raaka oli. Kuten vielä se viimeinenkin yritys, joka on jäänyt kuvaamatta. Epätoivo  valtasi jo mielen.

 Minulla oli iso vichypullo, joka oli siis avattu jo ensimmäistä kakkupohjaa varten.  Tuli mieleen, että voisiko olla syy vichyn laimenemisessa, koska se ei enää samalla tavalla kuohunut kuin ensimmäisellä kerralla. Ensimmäisellä kerralla taikina tosiaan ihan kuohui, kun kaadoin sekaan vichyä.
Muuta syytä en keksi, kun yritin pohtia mitä tein eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Jos joku tietää tai jos jollakkulla on kertoa jotain tärkeitä vinkkejä vegaanisen kakkupohjan tekoon, niin  kertokaa ihmeessä, kiitos!
Koska en ollut tehnyt vegaanista kakkupohjaa koskaan ennen niin eipä tullut mieleen, että se ensimmäinen versio taisikin olla ihan hyvä versio. Kuvittelin siinä vaiheessa, että siitä saisi jotenkin vieläkin ilmavamman ja kuohkeamman.
Söimme sen ensimmäisen kakun itse ja se oli oikein hyvän makuista. Vaikka ulkonäkö oli mitä oli. Onnistuneen täytteen kanssa se olisi todennäköisesti ollut ihan onnistunut vegaaninen + gluteeniton kakku.

Onneksi tilaaja oli tuttu. Ilmoitin kolmannen epäonnistuneen pohjan jälkeen, että eipä taida täysin vegaaninen täytekakku onnistua. Hän sanoi, että voin käyttää pohjassa kananmunia. Pääasia, että kakku olisi gluteeniton ja maidoton.
Helpotuksen huokaus. Sillä tavalla sain lopulta kakun onnistumaan, sen jälkeen kun olin lukenut ohjeet onnistuneesta täytteestä ja pursotuksista Kamomillan konditorian blogista.
Yllätys oli, että täytteen ainekset kiehautetaan ja annetaan sen jälkeen hyytyä. Sillä tavalla täyte ja pursotukset myös onnistuivat varsin hyvin.

Täydellisen vegaanisen + gluteenittoman kakun tavoittelu siis jatkuu edelleen, mutta päätin että saan sen vielä onnistumaan. Tuo ajatus vichyn laimenemisesta  jäi sen verran vaivaamaan, että pitänee melko pian testata uudelleen  😀
Varsinkin kun kummityttö kirjoittaa ensi keväänä ylioppilaaksi ja hän on vegaani... niihin juhliin jo vähän kyseltiin täytekakkua . Onneksi on aikaa harjoitella!

Syntymäpäiväkakku

Kiva oli taas tehdä täytekakkua. Tuttava tilasi  siskonsa 60 v synttäreille 30 henkilön kakun.



syntymäpäiväkakku

Sain aikalailla vapaat kädet täytteiden ja koristelun suhteen. " Onnea Jaana" oli ainoa, jota toivottiin kakun päälle.  Koska vadelma-aika on parhaimmillaan ja puutarhan pensaat notkuvat marjoja, niin  päädyin tuttuun ja turvalliseen makupariin vadelma-ja vaniljamoussee.
Jälkeenpäin sain kuulla, että kakusta oli kovasti tykätty. Se on aina mukava kuulla .
Liljat tein samalla tavalla kuin tässä hääkakussa . Ne on loppujen lopuksi nopea tehdä ja käyttämäni Renshawin massa kovettuu tosi nopeasti. Edellisenä iltana tein kukat ja seuraavana päivänä olivat jo hyvin kuivuneita ja pysyivät koossa.
Lijojen heteet on sis tehty lasinuudelista, jonka päähän kiinnitän pienen palan  ruskeaa sokeri / kaulintamassaa. 
Pursotukset ovat taas kerran Knorrin kuohulla, joka on kaikenlisäksi laktoositon. Sillä saa kesälläkin hyvän vaahdon aikaan. Tällainen siis tähän loman loppuun. Loma alkoi kakulla ja päättyi kakkuun, mikä sen sopivampaa. Tai no se olisi, jos loma jatkuisi vaikka kuinka kauan ja saisi aina silloin tällöin tehdä kakkuja. Voisin kevyesti jatkaa lomaa toiset kolme viikkoa. Tai kuusi , tai yhdeksän tai vaikka kuinka kauan :)

Parsa-vuohenjuustopiiras

Välillä vähän suolaistakin leivontaa. Useimmiten sitä päätyy vaan noita makeita herkkuja leipomaan, jostain kumman syystä.
Tämän parsa-vuohenjuustopiiraan olin bongannut Hellapoliisin blogista. Jonkun aikaa se on to do-listalla odottanut vuoroaan ja nyt oli aika testata mitä siitä tulisi. 

Parsa-vuohernjuustopiiras

 Varsin hyvä piirashan siitä tuli. Vuohenjuusto on vaan niin hyvää tällaisissa piirakoissa. 


Parsa-vuohenjuustopiiras

Pohja:
100 g voita
1/2 tl suolaa  
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl vettä tai kermaa

Täyte:
vettä  
suolaa  
1 nippu vihreää tankoparsaa  
100 g vuohenjuustoa
(3 aurinkokuivattua tomaattia)  
mustapippuria myllystä
2 ½ dl ruokakermaa 
2 munaa
100 g juustoraastetta  
ripaus timjamia

1. Nypi voi, suola ja vehnäjauhot keskenään ja lisää joukkoon vesi tai kerma nopeasti sekoittaen.
2. Painele taikina halkaisijaltaan 24-26 piirasvuoan pohjalle ja reunoille.
3. Esipaista 225-asteisessa uunissa keskiritilätasolla noin kymmenen minuuttia.
4. Kiehauta vesi ja lisää joukkoon suola.
5. Kuori parsat nupuista alaspäin kevyesti ja leikkaa muutama sentti tyvestä puumaista vartta.
6. Kiehauta parsat, mutta jätä pureskeltavan napakoiksi.
7. Laita parsat piiraspohjan päälle ja viipaloi väleihin vuohenjuustoa.
8. Paloittele aurinkokuivatut tomaatit ja ripottele joukkoon.
9. Rouhi pinnalle mustapippuria myllystä.
10. Sekoita ruokakerma, munat, juustoraaste ja timjami keskenään ja kaada muiden ainesten päälle.
11. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia, tai kunnes pinta on kiinteä ja kauniin värinen.

Minä en laittanut aurinkokuivattua tomaattia ollenkaan, mutta sopii varmasti hyvin tähän. Hellapoliisin ohjeessa parsat ilmeisesti laitettiin piirakkaan kokonaisina, mutta minä pätkin niitä vähän.

parsa-vuohenjuustopiiras ennen ruokakermaseosta

Taidanpa tätä tehdä toistekin. 

parsa-vuohenjuustopiiras