sunnuntai 29. toukokuuta 2022

Reissulla leivottua

 Ostimme asuntoautoon eräänä kesänä pienen uunin. Kovin paljon se vapautti ruokailuakin, koska  vaihtoehtoja tuli hellalla valmistettujen ruokien lisäksi roimasti lisää. Ja nyt voi reissussa leipoakin!

Kesällä 2020 uunin ostimme. Sille kesälle osui sateisia päiviä Manamansalossa ollessa ja siellä autossa sateessa istuessa sanoin miehelle, että "voispa edes leipoa". Ajatus jäi muhimaan ja aloimme isommissa kaupoissa käydessä katsastaa josko löytyisi sopiva uuni. Vaasan Citymarketista se löytyi ja on ollut ahkerassa käytössä aina reissatessa. 

Viime kesänä oli luksusta , kun sai itse poimituista hilloista leipoa piirakkaa. Kyllä osasikin maistua taivaallisen hyvälle! Tosin tässä kuvassa olevassa piirakassa on mustikoitakin, koska vasta myöhemmin löytyi kunnon hilla-apajat. 


Jollekin tämä marja on lakka ja googlettamalla löytyi vielä suomuurain. Googlen mukaan suomuuraimeksi tätä sanottaisiin "etelämpänä", mutta minä sanon tätä hillaksi. Jos hillosta puhutaan , niin silloin sanon lakkahillo. :D 

Tykkään kerätä marjoja muutenkin, mutta usein en ole hillaa kerännyt. Lapissa oli niin hienoa kerätä sitä, koska kun vaan oikea suo löytyi niin hillaa oli paljon. Ja se rauha ja hiljaisuus. 

 
 

Oivoi , tulee ihan vesi kielelle näitä katsoessa. Nämä kuvan marjat löytyivät Ranua - Kuusamo väliltä . Sen kun vaan poikkesimme eräälle suolle ja kyllähän niitä siellä oli vaikka kuinka paljon. 



Suolla oli niin hiljaista ja rauhallista. Jos ei ota huomioon hyttysten ininää. Oli niitä jonkun verran , mutta ei mitään satoja sentään. Hirvikärpäshatut olivat käytössä :)









Tosin kun tällaisen jäljen näin, niin tuli jokseenkin kiire takaisin autolle päin. Tämä jälki tuli eteen Sallasta lähdettyämme Kuusamon suuntaan . Pysähdyimme levähdyspaikalle ja otimme suunnan kohti metsää ja suota. Venäjän raja ei ollut kovinkaan kaukana, joten lieneekö tämä jäljen jättänyt eläin tullut sieltä erämaista Suomen puolelle. Satuin olemaan yksin jäljen nähtyäni, mies oli lähtenyt hieman eri suuntaan. Kyllä sitä voi olla ihminen hölmö pelästyessään. Mielikuvitus lähtee laukalle ja kun mies ei vastannut minun huhuiluun, niin olin jo varma, että karhu on hänet vienyt. Säntäsin vauhdilla autolla ja huhuilin siellä taas.  Löysin miehen sitten lopulta toiselta puolen tietä. 


Muffinseja on myös reissussa helppo leipoa. 


Mustikkaiset muffinit, kuinkas muuten . Marjoja tuli kerättyä jonkun verran. Tosin ihan käyttötarpeeseen vaan vaikka olisi tehnyt mieli kerätä monta ämpärillistä. Oli kuitenkin sen verran pitkä matka kotiin etteivät välttämättä olisi säilyneet kovin hyvin. Ei ainakaan mustikat. Kuulemma hilla säilyy paremmin. 

Täytyy sanoa, että oli kyllä huikea reissu muutenkin . Vaikka jossain kohtaa alkoi tuntua, että sade seuraa meitä. Jotenkin satuimme pakenemaan sadetta sellaiseen paikkaan, että sinnehän se seuraavaksi tuli. 
Pääkohteena meillä oli Kilpisjärvi ja Saanan valloitus . Se toteutui. Ihana, upea Saana. Oli kyllä huikea paikka . 


Aina kun luuli, että kohta ollaan huipulla, niin eiköhän vaan taas matka jatkunut kivikkoista polkua ylöspäin.




Huipulta oli käsittämättömän upeat maisemat. 


Tämä kuva tosin oli jostain puolimatkasta . 




Kilpisjärven kylä näkyi hyvin huipulta. 





Viivyimme huipulla tovin jos toisenkin vaikka sää olikin melko kolea. Oli jotain 16 astetta lämmintä ja huipulla oli kova tuuli. Tyttäret ihmettelivät 30 asteen helteissä kotikulmilla, kun lähetimme heille huipulta kuvan, jossa meillä on pipot päässä ja käsineet kädessä


Kyllä näitä maisemia olisi katsellut vaikka kuinka pitkään. Jylhää, upeaa luontoa. 


Paluumatkalla alas bongasimme kiirunan. Hyvä suojaväri sillä. Ensin katsoin, että miksi ihmeessä tuo kivi liikkuu



Mainittakoon vielä, että saapumispäivänä ( ennen Saanalle kapuamista) kävimme Kilpisjärven retkeilykeskuksen ravintolassa syömässä. Yleensä kokkaamme autossa, mutta synttäreiden kunniaksi kävimme oikein ravintolassa. Otin nieriää puikulaperunoiden kera ja oli kyllä huikean hyvää. 

Ajatuksena oli alunperin olla Kilpisjärvellä pidempään, mutta sateinen ja kylmä sää sai meidän liikekannalle Saanan reissun jälkeen. Säätiedotuksen mukaan samanlaisia sateita oli jatkossakin luvassa, joten emme jääneet odottelemaan parempia kelejä. 



Saana oli meidän pääkohde tällä reissulla ja sen toteutimme. Sen jälkeen olikin suunta ihan sinne minne mieli tekee. Yritimme lähetä sateita karkuun, mutta jotenkin tuntui, että sadepilvet tulivat perässä :D 


Yllä vielä Kilpisjärven seurakuntaa . 


sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Kaneli-sokericruffinit

Makeaa-blogista osui jokin aikaa sitten silmään helpot ja nopeatekoiset kaneli-sokericruffinit. Ne tehdään valmiista croissant-taikinasta , joten ne todellakin ovat helppo ja vaivaton herkku . Ihan vaikka yllätysvieraille jos sellaisia saattaa piipahtaa. Vai käykö kenelläkään enää yllätysvieraita? Meillä käy , mutta harvakseltaan, koska näitä yllätysvierailuja harrastavat aviomiehen kaksi serkkua ja he asuvat sen verran kaukana. Meille kyllä saa tulla yllättäenkin jos vaan kotonamme vallitseva kaaos ei häiritse. Onneksi näitä serkkuja ei sellainen häiritse. 

Kaneli-sokericruffinit 

Nämä olivat oikein maukkaita ja valmiita suit sait sukkelaan. Tölkin avaus, taikinan avaaminen, sokerointi, rullaus ja paisto. Noin pääpiirteittään. Laitan tähän alle vielä Makeaa-blogissa olleen ohjeen. 

* Kaksi purkkia Danerolles Croissant Classic - taikinaa

* 100 g pehmeää voita tai margariinia

* 1 1/2 dl sokeria

* 1 rkl kanelia

Kuumenna uuni 200 asteeseen ( kiertoilma 180 astetta). Voitele muffinipellin syvennykset voilla tai margariinilla tai vaihtoehtoisesti laita paksut paperiset vuoat uunipellille.

Avaa Croissant taikinapurkki. Ensin repäistään suojakääre pois ja sen jälkeen purkkia käännetään päistä eri suuntiin . Taikina ponnahtaa ulos. Rullaa taikina auki leivinalustalle. Voitele se margariinilla / voilla ja ripottele päälle reilusti kanelisokeria. 

Rullaa taikina leveyssuunnassa pitkäksi rullaksi. Leikkaa rulla kolmeen osaan ja halkaise jokainen pala pituussuunnassa kahtia . Kerrokset tulevat esiin ja saat yhdestä taikinapurkillisesta kuusi puolikasta. Kierrä taikina sormen ympärillä ja aseta kierretty pala muffinipellin syvennykseen. Toista sama jokaisella puolikkaalla ja tee sama myös toiselle taikinalle. Näin saat yhteensä 12 cruffinia. 

Paista cruffineita noin 12-15 minuuttia. Pyörittele jokainen cruffini kanelis-sokeriseoksessa unista oton jälkeen. 

Kaneli-sokericruffinit

Hyviä olivat! 


Täytyy tässä vielä esitellä meidän piha-asukki . Asuu vanhan kaivon kannen alla vai mikä kansi lie. Oma kaivo meillä kyllä on, mutta tämä kansi ei mihinkään kaivoon mene. Mutta kuitenkin, olkoon mikä on, niin tämä söpöliini asustelee siellä. Tuossa vieressä näkyykin se kolo. 

Sisällä talossa meillä ei ole koskaan hiiriä ollut . Jos niitä alkaisi nurkissa rapistella niin pitäisi uudelleen harkita mitä tälle kaivon kannen alla olevalle pesäpaikalle tekisi, mutta tässä vaiheessa ei mitään. Asukoon siellä kaikessa rauhassa . Mitähän mahtaisi kissaherra Viltsu tuumata jos tällainen nappisilmä kurkistaisi jostain kaapin alta .  Lähtisikö jahtaamaan vai juoksisiko karkuun :D  


Tässä alla sitä kurkistellaan uskaltaako tulla esiin :