Omenajuustokakku

Tämä juustokakku on tainnut useammassa blogissa tänä syksynä olla esillä. Minä löysin tämän  "Pikku murusia" - blogista   .
Siellä tämä on nimellä " apple crumble - juustokakku" . Näytti ja kuulosti niin herkulliselta, että pitihän sitä kokeilla. 

Apple crumble omenajuustokakku

 Kyllä vaan olikin ihan käsittämättömän hyvää! 

Omenajuustokakku 

pohja:

135 g kaurakeksejä

1 ½ rkl fariinisokeria

50 g voita

täyte:
300 g philadelphia-juustoa
150 g crème fraîchea

1 dl fariinisokeria
1 dl sokeria
1 mm suolaa
3 tl vaniljasokeria
½ tl kanelia
2 ½ rkl maizenaa 

¾ dl kermaa
2 isoa kananmunaa
2 isoa keltuaisa

3 keskikokoista omenaa

kauramuru:
75 g voita
1 ¼ dl fariinisokeria
1 ¼ dl vehnäjauhoja
⅔ dl kaurahiutaleita
2 tl kanelia

1. Hienonna kaurakeksit ja sekoita niihin fariinisokeri. Sulata voi , lisää seokseen.

2. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle. 

3. Mittaa tuorejuusto ja creme fraiche kulhoon ja sekoita notkeaksi.

4. Lisää sokerit, suola, kaneli ja maizena , sekoita. 

5. Lisää kerma, kananmunat ja keltuaiset. Sekoita. Kaada täyte pohjan päälle.

6. Kuori omenat, poista siemenkodat. Kuutioi omenat, ripottele kakun päälle.

7. Mittaa kauramurun kaikki ainekset sekaisin ja sekoita murumaiseksi seokseksi. Ripottele kakun päälle.

8. Paista 200 asteessa 10 minuuttia. 

9. Laske lämpö 160 asteeseen ja paista 45-50 minuuttia. Kakku saa hieman hytistä keskeltä. 

Aivan ihanaa herkkua eikä ollut mitenkään monimutkainen tehdäkään. 

Apple crumble juustokakku

 Tämänkin kakun sanotaan olevan parhaimmillaan aikaisintaan seuraavana päivänä . Jos malttaa odottaa. Itse maltoimme ja  kun vanhin tytär avopuolisonsa kanssa tuli seuraavana päivänä käymään, niin kakku korkattiin. 

Piimälimppu siemenillä

Ostin Leivotaan lehden numero 6, koska sitä selatessa moni resepti vaikutti kiinnostavalta. 
Ensimmäisenä ajattelin kokeilla piimälimppua siemenillä. Leipää en olekaan vähään aikaan tehnyt ja tämä resepti vaikutti mielenkiintoiselta . Leipää ilman kohottamista? Jos tästä saisi hyvän leivän, niin reseptihän olisi ihan taivaan lahja kiireiseen arkeen. Kun vielä pidän kovasti siemenistä leivässä  niin testaamaan siis, epäluuloisin mielin! 

Piimälimppu siemenillä

Epäluulo sai ensimmäisen särön , kun paistumisen aikana kurkistin uunin luukusta sisään. Leipähän kohosi kauniisti! Kun otin tuoksuvan leivän ulos uunista niin epäluulo varisi pieniksi muruiksi. Ihana tuoreen leivän tuoksu! Ja viimeinenkin epäluulon hippunen katosi, kun maistoin tätä leipää - niin hyvää! Sellainen saaristolaislimppumainen koostumus ja nuo siemenet , nam! 
Jos joku epäluulon murunen vielä yritti jossain pilkahdella niin sekin katosi, kun teini-ikäinen tyttäremme sanoi " onpa hyvää leipää".  Tästä tuli meidän perheen leipäsuosikki! Vähällä vaivalla ja ajalla uunituoretta leipää.

Piimälimppu siemenillä , 1 limppu
2 dl grahamjauhoja
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2  tl soodaa
1 dl siemeniä oman maun mukaan
1/2 dl tummaa siirappia
4 dl piimää
Koristelu: siemeniä oman maun mukaan

1. Kuumenna uuni 180 asteeseen. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää siirappi ja piimä. Sekoita tahmeaksi taikinaksi.
2. Vuoraa noin 1 1/2 litran leipävuoka leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan. Ripota päälle siemenet.
3. Paista uunin alimmalla tasolla 55-60 minuuttia. Anna limpun jäähtyä vuoassa. Kiedo limppu leivinliinaan ja anna sen levätä muutama tunti ennenkuin leikkaat sen viipaleiksi.

Me ei kyllä annettu leivän levätä muutamaa tuntia vaan leikattiin siitä melko lämpimänä maistiaiset!
Ja minulla kun ei ollut grahamjauhoja , niin laitoin sen sijaan leipään 1 dl ruisjauhoja , 2 dl moniviljasämpyläjauhoja ja 4 dl vehnäjauhoja. Ja kuten sanottu, hyvää tuli ! Varmaan voi aikalailla vapaasti soveltaa jauhojen kanssa, kunhan ei laita pelkkiä vehnäjauhoja. 
Käytin tähän Sallisen salaattisiemensekoitusta , se on niin hyvää, kun siinä on monenlaista siementä.

Ainekset sekaisin , vuokaan ja uuniin - ei voi leivänteko helpompaa olla!

Mehevä omenapiirakka

Omenaa omenaa, vielä vaan omenaa! Ainakin vähän aikaa vielä. Meillä on niitä vielä parissa puussakin, ehkä pitäisi ne poimia viikonloppuna talteen. 
Liian hyvää - blogista löysin ihanan mehevän omenapiirakan ohjeen. Hän oli sen puolestaan löytänyt Makunautintoja Mimmin keittiöstä - blogista ja Mimmi taasen oli piirakkapohjan löytänyt Tarun taikakakut - blogista . Nyt se on sitten minun blogissa. Näin ne reseptit kiertää. 

Omenapiirakka

 Kyllä tämä olikin mehevää ja niin maukasta! 

Omenapiirakka  (pellillinen 50-60 cm uuniin)
4 isoa huoneenlämpöistä kananmunaa
3,5 - 4 dl sokeria 
2 dl kermaa
2 dl maitoa
200 g sulatettua voita tai margariinia tai 2 dl pullorasvaa
7 dl vehnäjauhoja
4-5 tl leivinjauhetta
Pinnalle:
3-4 omenaa viipaleina
kanelia ja hienoa sokeria

1. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. 
2. Lisää vaahtoon kerma, maito ja sulatettu + jäähdytetty rasva. vatkaa aineksia vähän sekaisin.
3. Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauho ensin keskenään. Lisää sitten kerrallaa muuhun seokseen. Vatkaa vatkaimen hitaimmalla ainekset sekaisin. Älä kuitenkaan vatkaa liikaa ettei taikinaan muodostu sitkoa.
4. Kaada taikina uunipellille, jonka olet vuorannut leivinpaperilla. Levitä tasaiseksi.
5. Kuori ja viipaloi omenat ohuiksi viipaleiksi. Aseta viipaleet vieretysten piirakkapohjalle, 
Ripottele viipaleiden päälle sokeria ja kanelia.
6. Paista piirakkaa uunin keskitasolla n. 200 asteessa n.½ tuntia.


Minä lisäsin taikinaan vähän raastettua omenaa, noin yhden keskikokoisen omenan verran.
Mimmi oli näköjään laittanut piirakan päälle kauramuruseosta. Voisi olla oikein hyvää sekin! Itsel laitoin vaan sokeria ja kanelia ja oli kyllä makoisaa niinkin. 

Kauramuruseos pellilliselle piirakkaa

100 g voita sulatettuna 

1½ dl sokeria 

3 dl kaurahiutaleita  

2 rkl vehnäjauhoja 

1½ tl kanelia (suurensin jo määrää ja voisin laittaa vieläkin enemmän...)

2 tl vaniljasokeria

 

1. Sulata voi kattilassa ja sekoita kaikki ainekset joukkoon. Ripottele omenalohkojen päälle, paista. 

Omenapiirakka

 

Pellillinen mehevää omenapiirakkaa!

Omenapiirakka

Nam!

 isoa kananmunaa (huoneenlämpöisiä)

pellillinen 50-60 cm:n uuniin

pellillinen 50-60 cm:n uuniin

4 isoa kananmunaa (huoneenlämpöisiä)

3,5-4 dl hienoa sokeria (laitoin 3,5 dl)

2 dl kermaa

2 dl maitoa

200 g sulatettua voita tai margariinia, tai 2 dl pullorasvaa esim. Flora Kulta voinmakuinen pullorasva (itse tein tuolla pullorasvalla, kun voi oli loppu)

7 dl vehnäjauhoja

4-5 tl leivinjauhetta (laitoin 4 reilua tl)

Pinnalle:

3-5 omenaa viipaleina (itselläni meni 3 isoa omenaa)

hieman kanelia ja hienoa sokeria

- See more at: http://liianhyvaa.blogspot.fi/2014/09/muhkea-omenapiirakka.html#sthash.IDtPDifA.dpuf

pellillinen 50-60 cm:n uuniin

4 isoa kananmunaa (huoneenlämpöisiä)

3,5-4 dl hienoa sokeria (laitoin 3,5 dl)

2 dl kermaa

2 dl maitoa

200 g sulatettua voita tai margariinia, tai 2 dl pullorasvaa esim. Flora Kulta voinmakuinen pullorasva (itse tein tuolla pullorasvalla, kun voi oli loppu)

7 dl vehnäjauhoja

4-5 tl leivinjauhetta (laitoin 4 reilua tl)

Pinnalle:

3-5 omenaa viipaleina (itselläni meni 3 isoa omenaa)

hieman kanelia ja hienoa sokeria

- See more at: http://liianhyvaa.blogspot.fi/2014/09/muhkea-omenapiirakka.html#sthash.IDtPDifA.dpuf

Paavo Pesusieni - kakku

Työkaverini tilasi tyttärensä syntymäpäiville Paavo Pesusieni - kakun. Että nämä hahmokakut ovat hauskoja tehdä! Lisää näitä!

Paavo Pesusieni-kakku

Täytteiksi tein toiveen mukaan mansikkamousseen ja suklaamousseen maitosuklaasta. Molemmat ilman liivatetta. Tämän mallinen kakku pysyy hyvin koossa sellaisellakin täytteellä, varsinkin kun tämä ei mikään kovin iso kakku ollut.
Pohjana 2 X 4 kananmuna levykakkupohja, siitä jäi kyllä vähän ylikin, kaikki ei mennyt tähän kakkuun.

Levykakkupohja :
 
4 munaa
1 ½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta
(2 rkl kaakaojauhetta)
 
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun vatkaimella/nuolijalla valuttamasi kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan. Huolellinen vaahdotus on tärkeää myös maun kannalta.
Paista 200 astetta uunin keskitasolla, 6-8 min

Mansikkamoussee:

250 g mansikoita (tuoreita tai pakastettuja)
2 dl vispikermaa
100 g maustettua rahkaa tai tuorejuustoa  / tai maustamatonta
2 rkl sokeria
n. ½ dl vaniljakreemijauhetta

Soseuta mansikat. Vaahdota vispikerma. Lisää vaahtoon mansikkasose, rahka/tuorejuusto ja sokeri. Sekoita joukkoon vaniljakreemijauhetta sen verran, että täyte muuttuu sopivan paksuksi.

Suklaamoussee:

2 dl kevytvispiä tai vispikermaa
100 g maustamatonta tai maustettua tuorejuustoa tai vaniljarahkaa
130 g suklaata (tumma/maito-/valkosuklaa)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon tuorejuusto. Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä (250 W) tai vesihauteessa. Lisää suklaasula vaahdon joukkoon ja sekoita tasaiseksi.

Täytteet löysin Kinuskikissan sivuilta!

 

Omena-porkkanaleivos

Omenoille olen miettinyt vielä käyttökohteita, kun niitä vielä olisi - jotain uutta pitäisi keksiä. Olen keittänyt hilloa , kuivanut omenaviipaleita ja pakastanutkin niitä. 
Porkkanaleivos on tunnetusti hyvää ja nyt kokeilin tehdä leivoksia omenasta ja porkkanasta. Molempia raastoin taikinaan, omenaa hieman enemmän. 

Omena-porkkanaleivos

Ja kuten porkkanapiirakkakin niin tämäkin on tietysti erittäin mehevää. Ja niin hyvää! Pellillinen ei kauan meillä vanhentunut. 

Omena-porkkanaleivos (pellillinen)

pohja:  
 4 kananmunaa                                                          
 4 dl sokeria                                                               
4 dl vehnäjauhoja                                                     
2 tl leivinjauhetta                                                      
2 tl vanilliinisokeria
2 tl kanelia
1 1/2 tl ruokasoodaa
6 dl raastettua porkkanaa / omenaa
2 rkl ruokaöljyä
kuorrutus: 
250 g maustamatonta tuorejuustoa
60 g voita tai margariinia
n. 3 1/2 dl tomusokeria

1. Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi. 
2. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon. 
3.Lopuksi sekoitetaan joukkoon porkkanaraaste / omenaraaste  ja ruokaöljy. Kaadetaan uunipellille ja paistetaan 175 asteessa n.20 min.
4. Kuorrutuksen aineet sekoitetaan kattilassa miedolla lämmöllä koko ajan vispilällä sekoittaen,ei kuitenkaan kiehumispisteeseen saakka. Kuorrutus levitetään jäähtyneen kakun päälle.

Yksinkertainen tehdä ja riittoisa tuote + erittäin hyvää!

Omenaporkkanaleivos

 Ja kohta alkaa tehdä tätä taas mieli, kun näitä kuvia katselee. 

Omena-porkanaleivos

Nuorimmainen ripotteli pellillisen pinnalle vielä miniporkkanoita. Meidän oman maan  porkkanat jäivät näin pieniksi! No , tunnustan etten muistanut harventaa kertaakaan kylvämääni porkkanasatoa. Eivät kaiketi mahtuneet kasvamaan isoiksi. Mutta oli näitä miniporkkanoita kiva popsia, olivat melkein kuin karkkeja :)

Pätkisjuustokakku

Tätä iki-ihanaa pätkisjuustokakkua tein ystäväni pyynnöstä hänen pojan syntymäpäiville. Kakkua tehdessä tulikin mieliteko tehdä tätä myös itselle, om tämä vaan niin hyvää! 

Pätkisjuustokakku

 Pätkisjuustokakku   22- 24 cm vuoka

pohja: 
2 pötkö  minttudominokeksejä (tai tavallisia)
80 g voita
täyte:
4 liivatelehteä
10 pätkistä
250 g mascarpone-tuorejuustoa
1 prk vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
0,5 dl kuumaa kahvia



1. Murenna keksit ja sekoita sulatettuun voihin
2. Levitä muroseos irtopohjavuokaan, painele mahdollisimman vähän, ettei pohjasta tule liian kovaa, laita kylmään jähmettymään
3. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen
4. Hienonna pätkikset ja sekoita mascarponeeen
5. Vaahdota vaniljakastike kovaksi vaahdoksi ja sekoita mascarpone-pätkismassaan
6. Puserra liivatelehdistä vesi pois ja liuota kuumaan kahviin
7. Lisää seos ohuena nauhana täytemassaan kokoajan sekoittaen
8. Kaada täyte pohjan päälle, peitä kelmulla ja laita jääkaappiin hyytymään, anna hyytyä mielellään seuraavaan päivään
9. Irrota kakku vuoasta ja koristele pätkismurulla

Tällä kertaa en päässyt tätä itse maistamaan, harmi. Piankos sitä tällaisen tekee omaankin käyttöön - tosin olisi niin paljon kaikkea muutakin mitä pitäisi testata. 
Ja kun tällainen jääkaapissa on , niin toki tätä tulee syötyäkin sitten...

Omenapiirakkamuffins

Omenaisia reseptejä olen etsinyt, koska omenoita kuitenkin jonkun verran tuli. Paljon oli huonoja omenoita, puussa jo menivät huonoksi. Muumiotautia vai mitä lie. Matoisia omenoita oli myös paljon, mutta onneksi jonkun verran saatiin satoa itsellekin.
 Emerald City blogista löysin tällaisen mielenkiintoisen omenapiirakkamuffinsien reseptin.

Omenapiirakkamuffins

 Näistä tuli ihanan meheviä muffinseja!

Omenapiirakkamuffins n. 17kpl

Taikina:

4 1/2 dl (290 g) vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 dl (175 g) sokeria

1/4 tl muskottipähkinää

2 kananmunaa

2 dl maitoa

175 g voita sulatettuna

Omenat:
2 omenaa (a 140 g)
2 rkl fariinisokeria
2 rkl voita
1 rkl kanelia

Kuorrutus:

75 g maustamatonta tuorejuustoa

1 1/4 dl (75 g) tomusokeria

1 rkl sitruunanmehua

  1. Ota munat ja maito hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Sulata voi ja anna jäähtyä.

  2.Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Pilko omena pieniksi kuutioiksi ja paista pannulla keskilämmöllä fariinisokerin, voin ja kanelin kanssa, kunnes omenat ovat selvästi karamellisoituneet ja pannulla on sitkeää sokeri-voilientä.

3.Valmistele 12-koloinen muffinivuoka asettamalla koloihin paperivuoat. Sekoita yhdessä kulhossa keskenään munat, maito ja jäähtynyt voisula. Lisää myös omenakuutiot.

4.Toisessa kulhossa yhdistä vehnäjauhot, leivinjauhe, muskottipähkinä ja sokeri. Yhdistä märät aineet kuiviin ja sekoita nopeasti juuri ja juuri sekaisin. Lusikoi taikinaa paperivuokiin melkein täyteen.

5.Paista muffineita uunissa n. 20 minuutin ajan tai kunnes ne ovat saaneet kauniin kullanruskean värin.

6. Kuorrutusta varten vatkaa huoneenlämpöiset ainekset keskenään tasaiseksi seokseksi. Levitä kuorrutus jäähtyneiden muffinssien pinnalle.

Päälle ripottelin vielä Wiltonin värisokeria , oranssia sellaista. Oikein hyviä muffinseja, ei ollenkaan kuivia niinkuin joskus saattavat olla. Tuo omenaseos  teki näistä mehukkaita. 

Näitä voisi tekaista pakastimeen vierasvaraksi. Jonkun verran vielä omenoita odottaa käyttöä. Hilloa ajattelin huomenna keittää, mutta voisihan sitä jotain vielä leipoakin. Vierasvara ei ole koskaan pahitteeksi. 

Syntymäpäiväkakku

Pari viikkoa sitten tein kahden tyttäreni synttärikahville kakun. Se oli sellainen pikakakku, kun oli muitakin leipomispuuhia samalle viikonlopulle. Päädyinkin tekemään marmoripinnan kahdesta eri massasta ja siitä tulikin ihan kivan näköinen.

Marmoripinatinen synttärikakku

Muita koristeita tuo pinta ei enää kaivannutkaan, en olisi niitä ehtinytkään tehdä.
Täytteeksi tein valkosuklaa-vadelmamousseen  . Kakkupohja oli kahdeksan munan kakkupohja.


 

Lohikiekot

Viikko sitten tein näitä lohikiekkoja ensimmäisen kerran eräisiin syntymäpäiväjuhliin. Sen jälkeen olen tehnyt niitä kaksi kertaa lisää. Omien tyttärien yhteisille syntymäpäiville , kaksi tyttäristäni on syntynyt peräkkäisinä päivinä, melkein tasan kolme vuotta ikäeroa.
Ja kolmannen kerran niitä pyydettiin ystäväni pojan syntymäpäivä/tupaantuliaiset yhdistelmäjuhliin. 
Nämä kyllä ovatkin hyviä. 

Lohikierteet

Tämä resepti löytyi Myllyn paras sivuilta. 

LOHIKIEKOT (noin 30 kpl)

1 paketti Myllyn Paras Iso lehtitaikinalevyä (600 g)

tai Lehtitaikinalevyjä (500 g)

Täyte:

150-200

g

lohituorejuustoa

200

g

savulohta suikaleina

2

punaista paprikaa kuutioina

1

tlk

pieniä kapriksia (n. 100 g)

1

dl

tuoretta tillisilppua

1.Ota taikina ajoissa sulamaan.
2. Kauli isoa lehtitaikinalevyä puolet leveämmäksi noin kokoon 30 x 40 cm.
3. Levitä huoneenlämpöinen tuorejuusto taikinalevylle. Ripottele päälle savulohta, pieneksi kuutioitua paprikaa ja kaprikset, mausta tillisilpulla. 
4.Kääri levy rullalle pituussuunnassa (rullaustekniikka sama kuin kääretortulla). Laita rulla sauma alaspäin jääkaappiin jähmettymään, noin puoleksi tunniksi.
5. Leikkaa rullasta n. 1 cm:n paksuisia viipaleita ja laita ne joko sellaisenaan uunipellille tai muffinivuokiin. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10-15 min kauniin värisiksi.

Tällä viimeisellä kerralla taikinarulla oli jääkaapissa useamman tunnin, kun en ehtinyt kaikkia paistaa kerralla. Huomasinkin, että silä tavalla kiekoista tuli entistä lehtevämpiä. Eli jos vaan on aikaa niin kannattaa antaa rullan olla pidempään kuin 1/2 tuntia jääkaapissa ennen paistoa. 
Näm ovat kiva suolainen tarjottava kahvipöytään. Täytettä voisi kokeilla vaihtaa välillä vaikka kyllä nämä lohiversiot ovat aikamoisen hyviä. Joku savukinkkutäyte voisi olla hyvä tai miksei kasvisversiokin.
 

Karviaistoscapiirakka

Tällaisen karviaistoscapiirakan kokeilin tehdä, koska niitä karviaisia  pihalla kasvaa. Käytin sekä tummia että vihreitä karviaisia. 
Tämä löytyi Maku.fi  sivuilta. 
Erikoinen oli. Teini-ikäinen tyttäremme ei pitänyt tästä ollenkaan. Toki tuo karviaisen maku oli kirpeä, toisin kuin siinä aiemmassa piirakassa, jossa karviaiset keitettiin hilloksi. Tuo rahkatäyte ja mantelipäällys olivat kyllä hyviä. Mietinkin, että tätä voisi testata vaikka omenan kera. Ehkä sitte miellyttäisi nuorempaakin väkeä.
Itsekään tähän en varsinaisesti ihastunut, mutta ei tämä nyt pahaakaan ollut. :) Jos pitää kirpeästä, niin tämä on varmastikin ihan sopiva leivonnainen sellaiselle.

Karviaistoscapiirakka
Pohja :
25 g hivaa
1 1/4 dl maitoa
3/4 dl sokeria
1/4 tl suolaa
75 g leivontamargariinia
5 dl vehnäjauhoja
Täyte:
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 rkl vaniljasokeria
2 munaa
750 g maitorahkaa
100 g leivontamargariinia
63 g vaniljakastikeaineksia
750 g karviaisia
Mantelitosca:
175 g leivontamargariinia
2 1/2 dl sokeria
200 g mantelirouhetta 
4 rkl maitoa
2 munaa

1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri ja suola. Sulata rasva ja lisää jäähtyneenä maidon sekaan. Alusta jauhot vähitellen taikinaan. Anna taikinan kohota leivinliinan alla lämpimässä paikassa 1/2 tuntia.
2.  Valmista täyte. Vaahdota sokerit ja munat kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää rahka, sulatettu ja jäähdytetty rasva sekä vaniljakastikeainekset. Sekoita tasaiseksi.
3. Valmista mantelitoska. Sulata rasva kattilassa, lisää sokeri. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes sokeri on paahtunut vaaleanruskeaksi. Lisää mantelirouhe ja maito, sekoita ja nosta liedeltä. Anna toskan jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää munat. Sekoita tasaiseksi.
4. Kauli kohonnut hiivataikina jauhotetun leivinpaperin päällä uunipellin kokoiseksi levyksi. Levitä pohjalle ohut kerros rahkatäytettä. Ripottele karviaiset tasaisesti rahkan päälle. Levitä loput rahkatäytteestä marjojen päälle. Kuorruta koko piirakka mantelitoskalla.
5. Paista karviais-toskapiirakkaa uunin alatasolla 200 asteessa noin 40 minuuttia. Täyte tuntuu uunista otettaessa melko löysältä, mutta kiinteytyy jäähtyessä.

Emojikakku

Erään tytön synttäreille pyydettiin emojikakkua ja sain kuvankin mikä emoji haluttaisiin. Nykymaailmaa nämä emojit! Pelkistetyllä linjalla mentiin , ei kermaa reunoille vaan pelkkä emoji. Pienet valkoiset kukat laitoin vielä, kun näytti niin kovin tyhjältä. :)

Emojikakku

Täytteeksi pyydettiin suklaista täytettä.Laktoositon eikä edes vähälaktoosinen kakun ei tarvinnut olla, joten tein suklaamousseen mascarponejuustolla. Jätin ohjeessa olleen rommin pois, kun oli nuoren tytön kakusta kyse. 
Ihanan makuinen täyte, kyllä mascarpone on hyvää! Tummaan suklaan tilalla käytin maitosuklaata.
Pienet kukat on tehty tällä muotilla. 
Hauskaa oli tehdä vähän erilainen kakku . Nuorison koodikieltä :)

Suklaamoussee mascarponella

Suklaamoussee

200 gtummaa suklaata

1 dlkermaa

½ dl tomusokeria

250 gmascarponea

1 dlkermaa

(1 rkl rommia)

Sulata suklaa kerman sekaan mikrossa tai vesihauteessa. Anna seoksen jäähtyä. Sekoita joukkoon tomusokeri ja mascarpone sekä rommilla maustettu kermavaahto.

Muscovado-omenapaistos

Viime aikoina on tullut säilöttyä satoa oikein urakalla. Tai urakalla siihen nähden mihin itsellä on aikaa - olisipa vaan enemmän. 
Omenoista olen keitellyt hilloa, perunat ovat kellarissä säilössä, sipulit on nostettu ylös. Marjat melkein kaikki poimittu, tummia karviaisia olisi vielä kerättävänä. Hilloa ajattelinkin siitäkin tehdä.
Tänään laitoin mehumaijan porisemaan ja tuli vielä pari pullollista mustaherukka/valkoherukkamehua.   Maistui sekoitus ihan hyvälle. 
Omenoista ajattelin vielä  keittää mehua. Meidän omenasato on kovasti kelvannut madoillekin,suuri osa on sellaisia , joista voi käyttää vain osan. Ja onhan niitä tullut pilkottua! Pois en heitä vaikka olisi madonreikä toisella puolen omenaa.

Omenapiirakkaa en ollut vielä yhtään tehnyt tänä vuonna, joten reseptejä etsimään , kun siskoni oli miehensä kanssa tulossa käymään. Dansukkerin sivuilta löysin tällaisen muscovado-omenapaistoksen . Kuulosti hyvältä, joten päätin testata. 

Muscovado-omepaistos

Tämä olikin mukavan erilainen piirakka kuin aiemmat tekemäni! Paitsi että kiireellä kun tämän tein , niin luin reseptiä väärin. 1dl muscovadosokeria siellä lukee ja minä luin sokerin siirapiksi. Jostain kumman syystä :) 

Muscovado-omenapaistos

Ainekset
100 g voita tai margariinia
½ dl Dansukker Tummaa Muscovadosokeria
1 rkl Dansukker Vaniljasokeria
1 kananmuna
2 ¼ dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta
Täyte
5–10 omenaa (kuorittuna 550 g)
25 g voita tai margariinia
1 tl kanelia
1 tl vehnäjauhoja
1 dl Dansukker Tummaa Muscovadosokeria
2–3 rkl Dansukker Ruokokidesokeria


1.Vatkaa huoneenlämpöinen rasva ja sokerit vaaleaksi vaahdoksi, lisää kananmuna hyvin vatkaten ja sekoita vehnäjauho-leivinjauheseos vaahtoon. 
2.Painele jauhoripotettu taikina piirasvuoan (ø 22 cm) pohjalle ja reunaan. Laita vuoka jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi.
3.Kuori ja lohko omenat. Kuumenna rasva paistinpannussa, lisää omenalohkot ja kaneli. Kuullota lohkoja pannussa noin 10 minuuttia, sekoita silloin tällöin. Ripottele vehnäjauhot ja muscovado omenalohkoille, sekoita hyvin. Jäähdytä. 
4. Kumoa täyte pohjan päälle vuokaan ja ripottele ruokokidesokeri täytteen päälle.
5. Paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 25 minuuttia
Itsekseni ihmettelin minkä takia minun tekemä paistos näyttää ihan erilaiselta kuin Dansukkerin sivuilla ja luin reseptin uudelleen läpi. Sieltähän se eroavaisuus löytyi. Tämä siirappinen omenapaistos oli kyllä oikein hyvän makuinen, reseptin väärin lukeminen ei sitä ollenkaan pilannut.  
Ehkä kuitenkin vielä jossain vaiheessa testaan reseptin mukaista piirakkaa , hyvää varmasti on sekin. 
 

Karviaispiirakka

Meidän puutarhassa on myös yksi tummia karviaisia tuottava pensas ja toinen, josta tulee vihreitä karviaisia.
Halusin niitäkin kokeilla johonkin leivontaan ja aloitin tummilla karviaisilla. Merjan leivonta- ja askartelublogista löytyi mielenkiintoiselta kuulostava resepti. Siellä piirakka oli Mummo Ankan karviaispiiras - nimellä .

Karviaispiiras

Tein tämän piirakan pikapäätöksellä, kun vanhin tytär avopuolisonsa kanssa tuli käymään ja minun anoppikin vielä sattui olemaan meillä. Kiireen takia tuo marenki ei onnistunut ihan täydellisesti, mutta kyllä se hyvää oli noinkin. 
Kuvan piirakan palasta napsaisin, kun väki jo istui kahvipöydässä :) Kukaan meillä käyvistä tutuista ei enää ihmettele, kun kaikki leipomukset kuvataan - siihen on jo totuttu.

Karviaispiiras 

täyte:
5 dl karviaisia
1 dl fariinisokeria
1/2 dl vettä
2 rkl perunajauhoja

1. Laita peratut karviaiset, sokeri, vesi ja perunajauhot kattilaan. Sekoita hiljalleen, kunnes seos kiehahtaa. 
 2. Ota liedeltä ja anna jäähtyä.

 pohjataikina:
100 g voita/ margariinia
1 dl sokeria
2 kananmunan keltuaista
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa

1.Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää keltuaiset hyvin sekoittaen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita. 
2.Painele taikina piirakka- tai irtopohjavuoan pohjalle. Irtopohjavuoan pohjalle voit laittaa leivinpaperin. Sen avulla saat jäähtyneen piiraan siirrettyä tarjoilulautaselle hyvin. Kaada karviaiskiisseli päälle. 
 3.Paista 175 asteisessa uunissa, toiseksi alimmalla tasolla, noin 20 minuuttia.

pinnalle:
 2 kananmunan valkuaista
1 dl sokeria
(1 dl kookoshiutaleita)

1. Vaahdota huoneenlämpöiset valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon kookoshiutaleet. 2. Ota piiras uunista kun se on paistunut 20 minuuttia. Nostele marenkivaahto pinnalle ja paista vielä noin 10 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen. 
3.Jäähdytä ja siirrä tarvittaessa tarjoilualustalle 

Karvaisten kirpeähkö maku ja pehmeä marenki sopivat erinomaisesti yhteen. Tuo piirakkapohjan kardemummainen makukin  oli erittäin sopiva tähän yhdistelmään.
Taidanpa tätä vielä toisenkin piirakan tekaista jossain vaiheessa, kun karviaisia riittää. Tosin kiinnostaisi niistä kokeilla keittää hilloakin. Eiköhän ne siihenkin riitä, karviaisia ei linnut syöneet.

Vaniljaiset mustikkapullat

Viikko sitten päätin käväistä mustikkametsällä. Vielä niitä oli ja ihan hyvin niitä pystyi keräämäänkin Osa mustikoista toki oli vähän jo vetisiä, mutta suurin osa ihan hyviä.
Vielä niitä sinne jäikin, mutta mahdanko enää ehtiä keräämään -  olisi jäljellä 10 marjapensasta, jotka pitäisi tyhjentää! Sekin puuha on jäänyt vähän turhan myöhäiseen, mutta tässä on ollut kaikkea ylimääräistä puuhaa.
Varsinkin tuo keskimmäisen tyttären muutto opiskelupaikkakunnalle aiheutti kaikenlaista puuhaa. Opiskelija-asuntoa piti vähän maalatakin ennen muuttoa .Yhdessä hänet sinne muutimme koko perhe , itkun kera toki :) On se vaan haikea päästää omat lapset kotipesästä maailmalle!  Vielä on onneksi nuorimmainen kotona, kaksi on kotipesästä jo päästetty maailmalle.

Metsästä toin tullessani yhden hirvikärpäsen - iiiik! Luulin jo selvinneeni reissusta ilman niitä, mutta kotimatkalla jokin kutitti korvan juuressa ja hirvikärpänenhän se oli! Hieman kammoan niitä ötököitä ja taisin autossa yksin hieman ääneen kiljua, kun sen huomasin. Kotona sitten suoraan saunan pesuhuoneeseen, vaatteet ja pää syyniin - löytyi onneksi vain tuo yksi kärpänen.
Puistattaa vieläkin, huh. Jos vielä metsään ehdin , niin en mene sinne ilman hirvikärpäshattua vai hyttyshattuko se on nimeltään. Sellainen minulta kotoa löytyy kyllä.
Mustikat olisivat kyllä niin hyviä, niitä olisi kiva talvellakin syödä puuron kera ja leipoa niistä jotain herkkua.... hmm, pitää pohtia. Jonkun verran niitä jo pakastimeen sain.

Vaniljaiset mustikkapullat olivat mielessä, kun metsään lähdin. Täältä Pullahiiren
sivuilta sain niihin inspiraation.



Vaniljainen mustikkapulla

Ai että olivat hyviä! Jätin pullataikinan tarkoituksella hieman löysäksi, jotta pullista tulisi meheviä. Ja meillä on kotona keittiössä sen verran lämmin, että taikina kohosi hyvin ja pullatkin kohosivat hyvin.

Vaniljainen mustikkapulla

taikina:
5 dl maitoa / vettä
50 g hiivaa
2 tl kardemummaa
2 dl sokeria
1/2 tl suolaa
2 kananmunaa
noin 15 dl vehnäjauhoja
150 g voita
1 kananmuna voiteluun

täyte:
250 g vaniljakreemijauhetta
5-6 dl kylmää maitoa/vettä
mustikoita

1. Valmista taikina lämmittämällä neste kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva joukkoon.
2. Lisää joukkoon kardemumma, sokeri, suola ja kananmunat.
3. Lisäile alkuun noin puolet vehnäjauhoista joukkoon ja sekoita hyvin. Lisää pikkuhiljaa jauhoja ja vaivaa taikinaa tarpeeksi kauan, jotta siihen muodostuu hyvä sitko. Ohjeen kaikkia jauhoja ei tarvitse laittaa taikinaan, osa kannattaa käyttää taikinaa käsiteltäessä ( noin 2 dl).
4. Lisää pehmeä voi taikinan joukkoon ja vaivaa vielä tasaiseksi.
5. Nosta taikinakulho lämpimään paikkaan kohoamaan, peitä leivinliinalla. Kohota noin tunnin ajan, kunnes taikina on kohonnut noin kaksinkertaiseksi.
6. Valmista kreemi . Mittaa kulhoon 5 dl kylmää maitoa tai vettä,lisää vaniljakreemijauhe. Vatkaa hyvin sekaisin. Jätä hetkeksi sivuun odottamaan.
7. Kaada kohotettu taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa ylimääräiset ilmat pois. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja.
8. Ota puolet taikinasta ja kauli isoksi levyksi. Levitä taikinan päälle ohut kerros vaniljakreemiä. Taita taikina vielä kaksinkerroin ja kauli kevyesti päältä.
9. Leikkaa levy noin 2-3 cm levyisiksi viipaleiksi. Kierrä viipaleita hieman ja kääri kerälle tai solmuun.
10. Nosta leivinpaperin päälle uunipellille nousemaan. Laita päälle leivinliina. Anna kohota.
11. Kun pullat ovat nousseet pellin päällä, ota esimerkiksi lasi ja paina sillä keskelle kolot.
12. Voitele pullat kananmunalla ja lusikoi jokaiseen koloon vaniljakreemiä ja laita päälle mustikoita.
13. Paista pullia 200 asteessa noin 12-15 minuuttia.

Vaihekuvia en taaskaan muistanut ottaa, mutta tuolla Pullahiiren sivuilla on niitä jonkun verran.
Osaan pullista testasin reunoille väriraesokeria.

Vaniljaiset mustikkapullat

Olivat kyllä huippuhyviä! Osan laitoin pakastimeen, koska anoppi tulee vierailulle tänään - on sitten mitä tarjota. Loput sittenkin katosivatkin aika sukkelaan :)