Ihanaa , kun tuoretta parsaa saa taas! Jokin aika sitten tein meille parsapiirakan Leivotaan-lehden reseptillä.
Toki parsapiiraan ohjeita on netti pullollaan, mutta kun tässä lehdessä se sattui olemaan, niin sen mukaan tein.
Kyllä vaan oli hyvää. Nyt tätä voisikin tehdä useamman kerran, kun tuoretta parsaa on saatavilla.
PARSAPIIRAS
100 g jääkaappikylmää voita
1/2 dl parmesaanijuustoraastetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä
Täyte:
nippu vihreää parsaa
1 dl parmesaanijuustoraastetta
150 g ranskankermaa
100 g yrttituorejuustoa
2-3 munaa
3 rkl hienonnettua basilikaa
3/4 tl suolaa
1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele halkaisijaltaan 23-26 cm piirasvuoka.
2. Nypi voi, parmesaaniraaste, jauhot ja suola murumaiseksi seokseksi.
3. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.
4. Kääri taikina kelmuun ja paina litteäksi kiekoksi. Anna levätä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan.
5. Kuori parsat ja leikkaa niistä kova puumainen tyvi pois. Keitä parsoja suolalla maustetussa vedessä noin 5-6 minuuttia.
6. Valuta parsat. leikkaa ne kahteen osaan. Leikkaa tyvipuolet 1 cm paloiksi.
7. Täyte : sekoita tuorejuusto ja ranskankerma.
8. Lisää munat , parmesaaniraaste, basilika ja suola. Mausta seos pippurilla.
9. Painele taikina vuokaan ja reunoille. Levitä tyvipalat pohjalle ja kaada täyte päälle.
10. Paista uunissa 20 minuuttia.
11. Lisää päälle loput parsapalat ja paista noin 15 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.
Tuossa parsan leikkaamisessa en ihan tätä ohjetta noudattanut vaan leikkasin niitä vähän miten sattuu. Ehkä riittää vähempi aika alkuun uunissa kuin 20 minuuttia. Täyte oli alkanut jo hyytyä ja parsapalat eivät ihan sujuvasti uponneet siihen.
Kohtapuoliin pitää alkaa miettiä mitä haluaa puutarhassa kasvattaa tänä kesänä. Perunoita ainakin laitamme kuten aiemminkin. Ostimme istukasvalkosipulia ja aiomme yrittää kasvattaa sitä. Myös tavallista sipulia on tarkoitus istuttaa.
Saattaapi olla, että tänä kesänä olemme normaalia enemmän kotona. Johtuu tästä koronasta. Ehkäpä yritän kunnostaa tuon vadelmakasvuston. Kunnon tukipuut ja rikkaruohotkin voisi perusteellisesti kitkeä. Ehkä sato on parempi kuin aiemmin, kun olemme paikalla kastelemassa sitä.
Päivä kerrallaan mennään ja katsotaan mitä tuleman pitää.
Toki parsapiiraan ohjeita on netti pullollaan, mutta kun tässä lehdessä se sattui olemaan, niin sen mukaan tein.
 |
| Parsapiiras |
PARSAPIIRAS
100 g jääkaappikylmää voita
1/2 dl parmesaanijuustoraastetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
2 rkl kylmää vettä
Täyte:
nippu vihreää parsaa
1 dl parmesaanijuustoraastetta
150 g ranskankermaa
100 g yrttituorejuustoa
2-3 munaa
3 rkl hienonnettua basilikaa
3/4 tl suolaa
1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele halkaisijaltaan 23-26 cm piirasvuoka.
2. Nypi voi, parmesaaniraaste, jauhot ja suola murumaiseksi seokseksi.
3. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi.
4. Kääri taikina kelmuun ja paina litteäksi kiekoksi. Anna levätä jääkaapissa täytteen valmistamisen ajan.
5. Kuori parsat ja leikkaa niistä kova puumainen tyvi pois. Keitä parsoja suolalla maustetussa vedessä noin 5-6 minuuttia.
6. Valuta parsat. leikkaa ne kahteen osaan. Leikkaa tyvipuolet 1 cm paloiksi.
7. Täyte : sekoita tuorejuusto ja ranskankerma.
8. Lisää munat , parmesaaniraaste, basilika ja suola. Mausta seos pippurilla.
9. Painele taikina vuokaan ja reunoille. Levitä tyvipalat pohjalle ja kaada täyte päälle.
10. Paista uunissa 20 minuuttia.
11. Lisää päälle loput parsapalat ja paista noin 15 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt.
Tuossa parsan leikkaamisessa en ihan tätä ohjetta noudattanut vaan leikkasin niitä vähän miten sattuu. Ehkä riittää vähempi aika alkuun uunissa kuin 20 minuuttia. Täyte oli alkanut jo hyytyä ja parsapalat eivät ihan sujuvasti uponneet siihen.
Kohtapuoliin pitää alkaa miettiä mitä haluaa puutarhassa kasvattaa tänä kesänä. Perunoita ainakin laitamme kuten aiemminkin. Ostimme istukasvalkosipulia ja aiomme yrittää kasvattaa sitä. Myös tavallista sipulia on tarkoitus istuttaa.
Saattaapi olla, että tänä kesänä olemme normaalia enemmän kotona. Johtuu tästä koronasta. Ehkäpä yritän kunnostaa tuon vadelmakasvuston. Kunnon tukipuut ja rikkaruohotkin voisi perusteellisesti kitkeä. Ehkä sato on parempi kuin aiemmin, kun olemme paikalla kastelemassa sitä.
Päivä kerrallaan mennään ja katsotaan mitä tuleman pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti