Halloween juhlintaa lasten kanssa

 

Leivonnassa on ollut  pieni tauko, koska 6 v. lapsenlapsella todettiin ykköstyypin diabetes. Ja voi sanoa, että ainakin minulle se tuli ihan puun takaa, kuin halolla päähän.  Eihän meillä ole kenelläkään lähisuvussa diabetesta. Mistä ihmeestä tämä sitten tuli!? Innalla oli kylläkin jo syntymän yhteydessä todettu 8 % alttius diabetekseen ja niin huono tuuri kävi, että tuo 8 % tuli todeksi. Tytär sanoi, että hän ehkä jollakin tavalla oli asennoitunut, että saattaa joskus puhjeta, koska oli tuo alttius olemassa. Minä olin ajatellut ettei niin huonoa tuuria voi olla, että 8 prosentilla puhkeaa sairaus. 

Tosin ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus - et pysty siihen vaikuttamaan millään tavalla. Jos se tulee niin se tulee. Kakkostyyppiin pystyy vaikuttamaan, ykköstyyppiin ei. Siinä haiman insuliinin tuotanto heikkenee tai loppuu . Eri autoimmuunisairauksia kyllä lähisuvusta löytyy .

Tämä diagnoosi siis aiheutti sen, että jotenkin lamaannuin koko leipomisenkin kanssa. Tässä piti alkaa opetella oikein kunnolla faktaa ykköstyypin diabeteksesta ja miten se vaikuttaa lapsen syömisiin ja kaikkeen muuhun. Joka aterian hiilihydraatit pitää laskea mahdollisimman tarkkaan ja sen mukaan annetaan insuliinia. Sitä ei siis vaan anneta vaan pitää tietää kuinka paljon sitä kuuluu antaa. Tähänkin tulee lapsen kasvaminen vaikuttamaan ja  se kuinka paljon hän liikkuu . 

Olen pikkuhiljaa opetellut laskemaan leivonnaisten hiilihydraattimääriä . Onneksi joissain netissä olevissa resepteissä mainitaankin erikseen hiilihydraattien määrä. 

Paljon olen tämän kolmen viikon aikana itsekin oppinut uutta diabeteksesta. Olen löytänyt diabetesliiton sivuilta hyviä reseptejä, joissa on hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja leivonnaisessa käytettävien raaka-aineiden ansiosta. Täysjyvää olisi hyvä käyttää eikä sitä sokeriakaan niin paljon tarvita.  Kaupasta löysin  myös karppisokeria, jonka käyttöä alan harjoitella. 

Diabetesliiton sivuilta löytyy myös mielenkiintoisia keittokirjoja, joita pitää tilata . 

Näihin meidän halloween juhliin yritin tehdä hyviä hiilihydraatteja sisältäviä leivonnaisia. Tein mm. näitä halloween-donitseja , joissa itse säädin jauhojen määrää hieman kuitupitoisemmaksi. 

Meillä oli vain tuollaisia lempeitä silmiä kaapissa, ehkä sellaiset kauhistuneet olisivat sopineet paremmin teemaan. Mutta väliäkö sillä :) Nämä olivat oikein meheviä, koska näissä on porkkanaraastetta.  Laitan tähän alle reseptin.

Halloween- donitsit porkkanaraasteella / uunissa paistettavat 

1 porkkana ( noin 1 1/2 dl)

3 dl vehnäjauhoja  ( osan korvasin hiivaleipäjauhoilla)

1 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tl soodaa

1 1/2 dl maitoa ( käytin kauramaitoa)

1/2 dl rypsiöljyä

1 kananmuna

Kuorrutus : 

1 1/2 dl tomusokeria

1/2 rkl vettä 

oranssia  elintarvikeväriä 

1. Pese ja kuori porkkana . Raasta raasteeksi. Yhdistä kuivat aineet kulhossa. Lisää maito, öljy , kananmuna ja raaste. 

2. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi ja kaada pursotinpussiin.

3. Öljyä donitsipelti. Pursota taikinaa pellin syvennysten puoliväliin.  Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä. 

4. Koristele jäähtyneet donitsit kuorrutteella. 

Olen aiemmin tehnyt uunidonitseja hieman erilaisella reseptillä  ( KLIK)  ja jotenkin niissä tuo kardemumman maku oli tosi hyvä. Nämä porkkanaa sisältävät donitsit olivat ihanan meheviä , mutta jäin kaipaamaan sitä kardemummaa tai vaikka kanelia tähän. Seuraavalla kerralla aionkin lisätä jompaa kumpaa juuri tähän taikinaan.

Näiden donitsien lisäksi meillä oli tarjolla Diabetesliiton reseptin mukaan tehtyjä suklaamuffineja :

Suklaamuffins

Nuo hämähäkit teki Inna itse sokerimassasta , kun olin itse ensin tehnyt hänelle malliksi yhden. 

Reipas mummin apulainen ♥. Ja on kovin kiinnostunut leipomisesta. 

Laitan näistä reseptin blogiin myöhemmin. 

Lisäksi meillä oli tarjolla näitä aivan ihania taatelilla maustettuja kaurakeksejä. Sokeria näihin ei erikseen laitettu, joten hiilihydraattimäärät jäivät vähäisiksi per pikkuleipä. Nämä ovat kyllä tosi hyviä! 

Taateli-kaurakeksit

Diabetesliiton sivuilta löysin myös reseptin pähkinäkierteille . Sämpylämäinen taikina ja sisällä hasselpähkinää ; oikein kivan makuisia. 

Pähkinäkierteet 

"Boolina" oli sokeroimatonta mehua  . Hämähäkit ovat muovisia koristeita. 

Hauskat pienet juhlat meillä oli. Paikalla olivat kaikki kolme tytärtä avopuolisoiden kera ja tietysti vanhimman tyttären pikku muruset ; 6 v ja 4 v. 

Pikkuhiljaa alkaa ensijärkytys diagnoosista olla ohi ja me kaikki Innan läheiset opettelemme hänen kanssa uutta arkea. Inna on jo niin pitkällä , että osaa pistää insuliinit itse. Tosin 6 v. ei vielä osaa laskea , kuinka paljon insuliinia pitää laittaa hiilihydraatteihin nähden. Se on aikuisen homma, mutta kun hän sen tietää, niin hän osaa insuliinikynästä säätää oikean määrän ja pistää itse itseensä insuliinin. Pitkälle  on tultu lyhyessä ajassa - piikkipelkoinen lapsi, joka diagnoosin alussa sairaalassa itki ja huusi , kun piti insuliinia pistää. 

Onneksi nykyään on olemassa sensorit sokeriarvojen mittaamista varten. Sen saa helposti ja hujauksessa tarkistettua. Saavat pikapuoliin vielä paremman sensorin, jossa on hälytys - sensori hälyttää, kun sokerit alkavat mennä liian alas tai vaihtoehtoisesti liian ylös. 

Sellaista täällä. Alan tosiaan testailla karppisokerin ( kallista!)  käyttöä ja voihan sitä reseptejä yrittää muunnella vähähiilihydraatisemmiksi. 

Nyt taas on innostus leipoa vaikka tuo diagnoosi ensin lamaannutti. Pikkuhiljaa totumme ja opimme elämään diabeteslapsen läheisinä. ♥

Olen kiitollinen, että diabetekseen on lääkitys , että sitä voi hoitaa . Hoidot ovat kehittyneet hurjasti siitä mitä ne olivat joskus ja varmasti tulevat kehittymään edelleen.  Vaikka ajatuksena se on hurja, että ne "kynissä" olevat nesteet ovat Innalle elintärkeitä.

Näillä mennään. 

Porkkana-taatelikakku taatelikinuskilla

 Leena-muori leipoo - blogissa oli tällainen varsin mielenkiintoinen resepti . Tätä kannattaa kokeilla, jos pitää taatelista! Taatelikakku on minun herkkua eli tämä lähti "to do-listalta" testiin. Kaiken lisäksi tähän ei tule yhtään sokeria. Ei todellakaan yhtään! Kaikki makeus tulee taatelista. 

Kakun päälle tuli taatelikinuski - aijai mitä herkkua minun mielestä! Lusikoin sitä ihan noin vaan , oli niin hyvää. Ilman sokeria sekin. Uskomatonta miten hyvää voikin kakku olla ilman sokeria. 

Porkkana-taatelikakku ( 20 cm irtopohjavuoka)

250 g kuivattuja taateleita

1 dl kiehuvaa vettä

150 g voita sulana

2 munaa

2 1/2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl kardemummaa

2 tl kanelia

ripaus suolaa

200 g porkkanaa hienoksi raastettuna ( noin 3 dl) 

Taatelikinuski 

200 g taateleita ilman kiviä

1 dl vettä

1 dl kuohukermaa

pari hyppysellistä merisuolaa

1-2 dl kuohukermaa

nokare ( noin 20 g ) voita

Laita taatelit, vesi ja 1 dl kuohukermaa sekä suola kattilaan. Keitä hiljaisella tulella n. 5 minuuttia. Ota seos hetkeksi levyltä ja soseuta sauvasekoittimella mahdollisimman sileäksi. Laita takaisin levylle, lisää kermaa 1-2 dl riippuen haluatko juoksevampaa vai jähmeämpää kinuskia. Jatka keittämistä hiljaisella tulella n.15 minuuttia. Voit tässä vaiheessa siivilöidä kinuskin, jos haluat. Ota keitos levyltä, heitä voinokare sekaan ja anna sen sulaa sekoittamalla hiljalleen. Nautiskele kinuski lämpimänä tai nosta jääkaappiin jäähtymään, jolloin se myös paksunee. Voit tarvittaessa lämmittää kinuskia hetken jääkaapin jälkeen, jos haluat siitä taas juoksevampaa. Mutta käytä heti lämmittämisen jälkeen, älä lämmitä enää uudelleen!

1. Pilko kivettömät taatelit kulhoon. Kaada päälle kiehuva vesi. Anna pehmetä 15-20 minuuttia. 

2. Kuori ja raasta porkkanat. Lisää voisula taateli-vesiseokseen ja soseuta sauvasekoittimella niin, että seos on tasaista massaa. Lisää munat. Sekoita hyvin puuhaarukalla. 

3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sihdin läpi massaan. Sekoita tasaiseksi, mutta älä sen enempiä. Kääntele lopuksi joukkoon porkkanaraaste. 

4. Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele vuoan reunat. Kaada massa vuokaan ja paista 175 asteisen uunin alaosassa 30-35 minuuttia. Tarkkaile kypsyyttä tikulla. Sekä uuneissa että jauhoissa on eroja, jotka vaikuttavat paistoaikaan. Kun tikkuun ei tartu taikinaa, kakku on kypsä. Älä paista kuitenkaan ylimääräistä, jotta kakku ei turhaan kuivu. 

5. Anna kakun jäähtyä. Voit kumota sen tai antaa jäähtyä vuoassaan.

6. Valmista kinuski yllä olevan ohjeen mukaisesti. Puolikas annos riittää hyvin, jos et halua ylimääräistä kinuskia. Valuta vielä lämmintä kinuskia kakun keskelle, josta se valuu reunoja kohti. Voit myös avustaa kinuskin leviämisessä. 

Minä tein kokonaisen annoksen kinuskia ja söin sitä jääkaapista monena päivänä. Niin hyvää!

Jääkaapissa kuorrute paksuuntui ja tuli kinuskisemmaksi. Alla kuva juuri kuorrutetusta kakusta. Kuorrute on ohuempaa ja juoksevaa. 

Tämä kakku kyllä jäin pysyväksi luottoreseptiksi. Jotenkin ei ollut niin syyllinen olo kakkua syödessä, kun tiesi ettei siinä ole ollenkaan sokeria. 

Kiitos Leena mahtavasta reseptistä!

Helpot banaaniskonssit

Välillä banaanit ehtivät ylikypsiksi vaikka minä mielelläni syönkin erittäin kypsiä banaaneja. Silti joskus ovat turhankin "ruskettuneita" ja silloin niistä voi leipoa vaikka näitä maukkaita ja helppotekoisia banaaniskonsseja. Resepti löytyi Feel Good Kitchen- blogista. 

Hyvän makuisia ja meheviä! Oivallisia retkievääksi tai ihan kotona välipalaksi. Tai aamiaispöytään. 

BANAANISKONSSIT

2 kypsää banaania
0,75 dl rypsiöljyä
3 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
5 dl täysjyväjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 rkl rouhittuja pellavansiemeniä
2 rkl vaahterasiirappia

1. Lämmitä uuni 200 asteeeen.
2. Soseuta banaanit haarukalla . Lisää joukkoon muut ainekset ja sekoita hyvin. Jos taikina tuntuu liian löysältä niin lisää jauhoja 1 rkl kerrallaan, kunne saat muotoiltavan taikinan.
3. Kumoa taikina leivinpaperilla päällystetylle pellille ja taputtele pyöreäksi, matalahkoksi kakuksi. Jauhota käsiä jos tuntuu, että taikina tarttuu sormiin.
4. Leikkaa kakku paloihin, esimerkiksi kahdeksaan. Minä leikkasin tämän taikinapyörällä, mutta en ihan kokonaan irti toisistaan tässä vaiheessa.
5. Paista uunin keskitasolla noin 15 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea.

FEEL Good Kitchen bloggaaja oli lisännyt vielä hyviä huomioita loppuun. Toistan ne hänen huomiot vielä tässä:

* Täysjyväjauhojen sijasta voi käyttää kaurajauhoja tai muita jauhoja. Ei kuitenkaan kookosjauhoja.
* Kaurahiutaleiden sijasta voi käyttää jauhoja.
* Rypsiöljyn tilalla voi käyttää margariinia tai kookosöljyä. 
* Vaahterasiirapin sijaan voi käyttää mitä tahansa muuta makeuttajaa, esimerkiksi siirappia tai sokeria. Tämän avulla voi myös vaikuttaa skonssien makeuteen. Jos haluaa makeampia niin sitten vaan enemmän siirappia / sokeria :)

Jäi vakiokäyttöön tämä resepti. Erittäin maukkaita ja kaiken lisäksi helppo ja nopea ohje.
Tällaiset äkkiä toteutettavat ohjeet ovat kivoja, koska ne voi toteuttaa melkeinpä hetken mielijohteesta.  Joskus toki on mukava häärätä keittiössä pitkään ja hartaasti jonkun leipomuksen kanssa.  

Taatelilla makeutetut kaurakeksit

Tällainen helmi reseptiksi löytyi Leena muori leipoo - blogista.   Kuten Leenalla , on minullakin tapana sellainen, että kahvin kanssa pitää syödä jotain. Ihan mitä vaan, kunhan jotain. 
Tällainen pikkuleipä ilman sokeria on erinomainen idea. Kaiken lisäksi nämä ovat hyviä! 

Näitähän olisi popsinut vaikka kuinka monta peräjälkeen. Ihan pakko tehdä pikapuoliin toinen satsi. 
Tässä vielä Leenan resepti :

Taatelilla makeutetut kaurakeksit:

85 g voita tai margariinia
100 g taatelia (ilman kiviä)
1 kananmuna
2 1/2 dl kaurahiutaleita
pari kourallista pähkinöitä

1. Sulata voi ja jätä jäähtymään.  Poista taatelista kivet. 
2. Soseuta taatelit munan kanssa blenderissä tai sauvasekoittimella. 
3. Laita joukkoon pähkinät ja rouhi niitä vähän pienemmiksi. Joukkoon saa jäädä paloja , ne antavat mukavaa pureskeltavaa. Pähkinät voi rouhia myös veitsellä.
4. Lisää seokseen voi ja kauraryynit. Sekoita tasaiseksi. 
5. Lusikoi pellille paloja ja tasoita niitä. 
6. Paista 200 asteessa noin 12 - 14 minuuttia.

Minä en lusikoinut vaan ihan käsillä pyöritin palloja, joita litistin. Ehkä minun taikina oli sen verran jämäkkää. 
Meidän uunissa riitti 12 minuuttia. Silti paistuivat näin hyvin. Ja niin hyviä ! Aviomiestä kun pyysin tällaista maistamaan, niin hänen ensimmäinen reaktio oli ( ennen kuin maistoi), että voiko olla hyvää ilman sokeria. No maistui kyllä hänellekin nämä !

Näistä tuli vakiopikkuleivät meille. Jos tekee mieli jotain hyvää niin voi ottaa tällaisen . Ei tarvitse aina sokerisia juttuja syödä. 
Ensi kerralla testaan vaikka hasselpähkinää tai saksanpähkinää. Nyt laitoin näihin maapähkinää, koska niitä sattui kaapissa olemaan.