sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Olut-suklaakakku

Tämän reseptin löysi aviomies K-ruoka-sivuilta ja ei muuta kuin testaamaan. 




Ihana mutakakkumainen koostumus! Ei se oluen maku mitenkään läpi puskenut. Jos olisin maistanut ilman, että tiesin taikinan sisältävän olutta, niin en olisi huomannut mitään. Nyt sitä mukamas jonkun vivahteen oli maistavinaan, mutta liekö ollut vain kuvittelua. 
Minulle kävi taas  kuten käy melko usein - tällä kertaa unohdin kananmunat. Luen välillä reseptit nopeasti silmäillen ja raaka-aineita unohtuu taikinasta pois. 
Mielestämme ei haitannut ollenkaan, lopputulos oli silti hyvä. Ajattelin kylläkin testata tätä toiste myös kananmunien kera, jotta näen millainen tämän kuuluisi olla. 
Vuokana käytin sydämen muotoista irtopohjavuokaa. Leveimmästä kohdasta noin 20 cm

Olut-suklaakakku 

150 g margariinia tai voita
2 dl stoutia (esim. Murphy´s)
2 kananmunaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja 
1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 1/2 dl sokeria
100 g tummaa suklaata rouhittuna

Kuorrutus:
180 g maustamatonta tuorejuustoa
50  pehmeää voita
1 1/2 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
n. 2 rkl vaahterasiirappia

1. Sulata voi. Lisää jäähtyneen voin joukkoon huoneenlämpöinen olut. Vatkaa kananmunien rakenne rikki kierrevatkaimella kulhossa ja lisää voi-olutseos. 
2. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kuivien aineiden joukkoon nesteet ja sekoita taikina tasaiseksi. Kääntele suklaarouhe taikinan joukkoon. 
3. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan (Ø 20 cm). Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä ja irrota kakku varovasti vuoasta. Kakku saa jäädä keskeltä taikinaiseksi. 
4. Vatkaa sähkövatkaimella tuorejuusto, voi, tomusokeri ja vaniljasokeri sileäksi kuorrutukseksi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Valuta kakun päälle vaahterasiirappia juuri ennen tarjoamista. Säilytä kakku jääkaapissa.

Käytin tähän maidotonta suklaata , koska keskimmäinen tyttäremme on taas kotimaassa eikä käytä maitotuotteita. 
Kuorrutteen tein ihan maitoa sisältävistä raaka-aineista. Ronja kaapi kuorrutteen pois omasta kakkupalastaan. 

Ronja tosiaan tuli Skotlannista hieman aiemmin kuin oli aikonut. Johtuen tästä maailmaa valtaavasta pandemiasta. Hän aikaisti lentoja noin kahdella viikolla ja saapui juuri ennen kuin "rajat sulkeutuivat". Tosin olisihan tänne silti suomalaiset kotimaahansa päässeet senkin jälkeen. 
Kovin oli hermoja raastavaa se aika, kun Ronja yritti lentojaan aikaistaa. Sas oli jo ehtinyt lentonsa perua eli heillä ei ollut tarjota aikaisempaa lentoa. Ja se varsinainen varattu lento 3.4. oli myös epävarmalla pohjalla. Se oli vielä olemassa, mutta sen kohtalosta ei tiennyt kukaan sinä vaiheessa. 
Muutkin lentoyhtiöt alkoivat perua kilpaa lentojaan ja meitä kaikkia hirvitti miten käy Ronjan kotiinpaluun. 
Lopulta hän sai lennon Air Francelta , Pariisin kautta . Air France lensi Pariisiin ja sieltä Finnair Helsinkiin. Jännitettiin kuitenkin viimeiseen saakka sitä, että tuleeko viime hetken ilmoitus lentojen perumisesta tai jotain vastaavaa.
Onneksi ei tullut . Pariisi - Helsinki välillä oli enää vain pelkkiä suomalaisia , kokonaiset 29 kappaletta. Ronja oli businessluokassa yksin. Hän oli ottanut business-luokan lennot, jotta varmasti saa reilun vuoden aikana kerääntyneet tavaransa mukaan ilma ylimääräisiä kustannuksia. Hyvä niin, sillä lennolla ainakin oli etäisyydet muihin matkustajiin kohdillaan. 

Nyt hän on ollut kotona karanteenissa ja minäkin etätöissä hänen kotiinpaluun takia . Oireita ei ole tullut ainakaan. Epätodennäköistä, että hän olisi viruksen Skotlannista saanut ( oli kotona enimmäkseen ja teki opinnäytetyötä), mutta lentokentät vähän huolestuttivat. 


Näillä mennään. Poikkeuksellista aikaa ihan kaikille. Välillä tule olo, että tapahtuuko tämä ihan oikeasti. Ei vielä jokin aika sitten olisi tällaista uskonut olevan edessä. 
Kotona olemme pysytelleet mekin . Siivottu, leivottu, pelattu tyttöjen kanssa lautapelejä. 
Toivotaan viruksen pikaista talttumista . Terveyttä teille kaikille, voikaa hyvin!

( ja nyt en oikeasti tiedä miksi tekstissä näkyy, että olisi eri fonteilla tai eri kokoisilla kirjaimilla kirjoitettua vaikka ihan samaa käytin koko ajan. Yritän selvittää ja korjata.)




perjantai 6. maaliskuuta 2020

Porkkana-punajuurikakku

Jatketaanpa näillä juureksia sisältävillä leivonnaisilla. Tätä kakkua söimme laskiaisen aikaan. Reseptin olen ottanut talteen MTV:n reseptisivuilta. 
Tähän kakkuun raastoin punajuuren pienemmällä terällä kuin brownieita tehdessä. Ihan oli se mielessä, että kelpaisi meidän Roosallekin. Hän  kyllä kysyi " onko tässäkin jotain erikoista tai outoa mukana" ennen kuin maistoi ja pakkohan minun oli tunnustaa, että on taas punajuurta. Hän söi kuitenkin eikä tässä punajuuri häirinnyt häntä ollenkaan. Se ei noussut kakussa mitenkään esiin, koska oli raastettu pieneksi. 


Porkkana-punajuurikakku
Me kyllä pidettiin tästä kovasti! Ihanan mehevää niin kuin porkkanakakku yleensäkin ja punajuuri antoi mukavaa twistiä vaikka ei makuna noussutkaan hallitsevasti esiin. 
Tein tämän sydänvuokaan, joka on leveimmästä kohdasta 22 cm ja pituus 20 cm. Eli 20 - 22 cm pyöreä vuoka voisi olla sopivan kokoinen. 

PORKKANA-PUNAJUURIKAKKU

2 kananmunaa
1 keltuainen
1,5 dl sokeria (noin puolet siitä fariinisokeria)
2 dl vehnäjauhoja
0,5 dl mantelijauhetta
ripaus suolaa
ripaus kanelia
0,5 tl soodaa
0,5 tl leivinjauhetta
n. 100 g porkkanaraastetta
n. 100 g punajuuriraastetta
0,5 dl mantelirouhetta
1 dl öljyä

Kuorrute:
300 g mascarponejuustoa
100 g voita
n. 2 dl tomusokeria
tilkka sitruunan tai limen mehua

1. Vaahdota munat, keltuainen ja sokerit. Lisä joukkoon yhteen sekoitetut kuivat aineet.
2. Lisää öljy ja viimeisenä raasteet ja mantelirouhe.
3. Kaada vuokaan ja paista noin 165 asteisessa uunissa 45 - 50 minuuttia. Annan kakun jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.
4. Vaahdota kuorrutuksen aineet keskenään ja mausta sitrusmehulla. Kuorruta kakku.

porkkana-punajuurikakku 
Tuosta kuorrutteesta jäi aika paljon yli. Silti tuli paksuhko kerros kakun päälle. Saattaisi jopa puolet riittää. Minulle kävi niin, että unohdin laittaa taikinan joukkoon mantelirouheen. Hyvää oli kyllä ilmankin. Täytyy ensi kerralla laittaa myös rouhe mukaan. 
Tätä täytyy tehdä toistekin. Oli kyllä hurjan mehevää ja makoisaa. Jopa Roosan mielestä. 

torstai 20. helmikuuta 2020

Punajuuribrowniet

Elina Innasen kirjasta " Vegaanin keittiössä - parempaa arkiruokaa kasviksista" testasin myös punajuuribrownieita. Näyttivät niin herkuilta.
Tämä on siis maidoton ja kananmunaton.


punajuuribrownie
Olipahan meheviä ! Minä ja aviomies tykästyttiin näihin kovasti. Meidän nuorimmainen ( 18 v. Roosa) otti yhden palan ja maistoi. Söi hetken ja kysyi " mitä näissä on ?".
Hän ei pidä muutenkaan punajuurista, joten huomasi sen maun myös näistä. Minun mielestä näissä ei punajuuri niin voimakkaasti maistunut, mutta väittele nyt sitten tyttären kanssa :D


PUNAJUURIBROWNIE


2 dl hienoksi raastettua punajuurta
100 g tummaa (maidotonta) suklaata
2 1/2 dl fariinisokeria
1 dl rypsiöljyä
2 dl soijamaitoa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1/2 dl perunajauhoja
3/4 dl kaakaojauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1/4 tl suolaa


1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
2. Raasta punajuuri. Rouhi suklaa. Mittaa kulhoon fariinisokeri, rypsiöljy ja soijamaito. Sekoita.
3. Yhdistä toisessa kulhossa kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi.
4. Sekoita nesteisiin ensin suklaarouhe ja punajuuriraaste. Lisää sitten kuivat aineet . Kääntele tasaiseksi.
5. Levitä taikina uunivuokaan ( noin 25 x 20 cm) leivinpaperin päälle. Paista unin keskitasolla 32 - 35 minuuttia. Älä paista liian kauan , jotta ne jäävät sisältä meheviksi.
6. Anna jäähtyä hyvin ja leikkaa paloiksi. Koristele tomusokerilla.


Ihan varma en ole kuuluuko tähän raastaa raakaa punajuurta vai kypsää. Minä käytin raakaa. Hyvin toimi sillä.


punajuuribrownie
Teen toistekin! Kunhan meidän Ronja tulee taas Suomeen niin silloin viimeistään. Hänelle tämä on mieleen, kun on maidoton.





sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Perunarieskat

Vettä vaan satelee, päivästä toiseen. Tänäänkin on tullut taivaan täydeltä ja päälle vielä kova tuuli. Eipä ole ulkoilu kiinnostanut. Tänään on siis ollut leivontapäivä. 
Aamukahville leivoin perunarieskoja. Niihin löysin ohjeen Elina Innasen kirjasta " Vegaanin keittiössä - parempaa arkiruokaa kasviksista". 
Olen saanut sen keskimmiseltä tyttäreltäni joululahjaksi. Vegaaneja emme kuitenkaan ole, mutta viikottain kevennämme ruokailua ja teemme jotain vegaanista / kasvisruokaa.  Tässä kirjassa on hyviä reseptejä, voin suositella. 

perunarieskat

Perunareska
Kylläpä olivat herkkua! Ja erittäin nopeatekoisia, kuten rieskat yleensäkin.  Laitan tähän vielä ohjeen.

PERUNARIESKAT 
1 pussi ( 80 g) perunahiutaleita
4 dl kiehuvaa vettä
1/2 tl suolaa
1/2 dl rypsiöljyä
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaurahiutaleita

1. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. 
2. Sekoita yhteen perunahiutaleet ja kiehuva vesi. Lisää suola ja rypsiöljy sekä vehnäjauhot ja kaurahiutaleet. Sekoita tasaiseksi esimerkiksi puuhaarukalla. 
3. Jaa taiina 8 - 10 osaan ja taputtele taikinasta jauhotetuin käsin ohuita rieskoja leivinpaperin päälle. 
4. Paista uunin keskitasolla 12 - 15 minuuttia. 

 Varsinkin uunituoreina nämä olivat suussa sulavan hyviä.







 Tämä kirja on visuaalisesti kaunis. Ihania kuvia . Taitaa toki useimmissa keittokirjoissa olla kauniita kuvia. 



 

maanantai 3. helmikuuta 2020

Maapähkinävoi-mutakakku

Meillä oli kaapissa maapähkinävoita ja aloinkin etsiä googlen avulla mihin voisin sitä käyttää. Löytyikin maukkaan kuuloisia ja näköisiä herkkuja.
Päädyin Emman maapähkinävoi-mutakakkuun.  Osittain senkin takia, kun tämä oli sellainen "sekoita kaikki aineet keskenään jaa uuniin" - resepti. 


Maapähkinävoi-mutakakku
Olihan tämä herkkua! Täyteläistä ja täyttävää herkkua.


Maapähkinävoi-mutakakku


4 kananmunaa
4 dl sokeria
200 g voita tai margariinia
4 dl vehnäjauhoja
2 dl kaakaojauhetta
1 rkl vaniljasokeria
3/4 dl maapähkinävoita



1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele ja vuoraa leivinpaperilla 25 cm kokoinen vuoka. 
2. Sekoita kulhossa kananmunat ja sokeri. Lisää sulatettu voi. Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Levitä taikina vuokaan ja lusikoi pinnalle maapähkinävoita. Tee kuvioita veitsellä.
3. Paista uunin keskitasolla 20-25 min. Piirakan kuuluu jäädä taikinaiseksi keskeltä, joten älä paista liian kauaa.

Paistoin tätä 20 minuuttia ja se oli ainakin meidän uunissa tarpeeksi. Jos olisin kauemmin paistanut, niin olisi tullut liian kypsäksi.
Maidotonkin versio on tästä helppo toteuttaa käyttämällä maidotonta margariinia. Tämä resepti jää kyllä vakiokäyttöön sen helppouden takia. Ja sen takia, kun tästä on mutkatonta tehdä myös maidoton versio sitten kun on tarve sellainen tehdä. Eikä toki vähiten maun takia! Oli hyvää !


maapähkinävoi-mutakakku








keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Maidoton suklaakakku

Meidän Ronja lähti takaisin Skotlantiin opintojen pariin. Onneksi vain pari kuukautta enää. Sitten ne opinnot on taputeltu ja hän tulee takaisin Suomeen.
Vietimme viikonloppuna eräänlaiset läksiäiset . Koko porukan voimin eli paikalla olivat kaikki tyttäret, vävypoika ja pienet kullannuput.
Tein maidottoman suklaakakun jälkiruuaksi . Ronja ja myös vanhin tytär Camilla käyttävät enimmäkseen kasvipohjaisia tuotteita korvaamaan maidon. Reseptin löysin Kinuskikissan blogista.

maidoton suklaakakku
 

Tästä kakusta ei olisi maun puolesta uskonut, että on jollakin tapaa "erityinen" . Tämä oli ihan yhtä hyvää kuin mikä tahansa ns. normaali suklaakakku. Täyteläistä ja maistuvaa.
Kerralla ei montaa palaa voinut syödä, mutta jäipähän sitten seuraavallekin päivälle. 

Maidoton suklaakakku:

pohja:
150 g digestive keksejä
75 g maidotonta margariinia
1/4 dl ruokosokeria
täyte:
6 dl kasvis-tai soijapohjasta vispiä
½ dl ruokosokeria
350 g (maidotonta) tummaa suklaata 


1.Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohja leivinpaperilla. Suojaa reunat reunakalvolla – näin kakku irtoaa kauniimmin.
2. Murenna keksit monitoimikoneella tai kaulimella. Sulata margariini kattilassa ja sekoita keksit ja ruokosokeri joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle
3.Vaahdota kylmä vispi kuoheaksi. Sekoita joukkoon ruokosokeri. Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä (n. 250 W) välillä sekoitellen. Lisää suklaasula vispivaahtoon ja vatkaa tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa n. 3 tuntia tai mielellään seuraavaan päivään
4.Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoilulautaselle. Tasoita reunat lastalla tai palettiveitsellä. Koristele.

Mukava tehdä vaihteeksi tällaisia kakkuja, joissa ei tarvitse käyttää liivatetta. Tällä saa makean nälän taittumaan hyvin. Pikkuväki piti tästä myös kovasti . Kohta 2 vuotta täyttävä herra olisi ottanut koko ajan lisää ja lisää . 
Erittäin käyttökelpoinen resepti! Teen toistekin. 



sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Toy Story kakku

Ystävän tyttärenpoika täytti kolme vuotta ja oli toivonut juhliin Toy Story kakkua. Nimenomaan Buzz Lightyear kakkua. Ystävä kääntyi minun puoleen ja kysyi onnistuisiko tällainen kakku. Toy Storysta olin kuullut, mutta ne hahmot olivat minulle vieraita. Kuitenkin tartun mielellään tällaisiin haasteisiin. Hauska tehdä kakkuja, jollaisia ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Ja Buzz Lightyear oli minulle sarjassa "ikinä kuullutkaan".
Google käyntiin ja katsomaan minkälaisesta hahmosta oli kyse. Kuppi & Kakku- blogista löysin hauskannäköisen kakun. Buzz istui planeetan päällä. Sellaisen päätin tehdä. 

Toy Story kakku
 Kakku oli gluteeniton ja tehtiin kulhoon. Kaksi neljän kananmunan  levykakkupohjaa tähän meni Täytteinä vadelma- ja vaniljamousseet. Kuten usein aiemminkin. Lyömätön makupari. 

Kakun päällä massan alla on tuttuun tapaan sveitsiläinen marenkivoikreemi. Se  on riittoisaa ja levittyy hyvin. Massa on Confetin kaulintamassaa, pastaväreillä värjättynä. Buzz on samasta massasta tehty. 
Buzzin kanssa oli vähällä usko loppua kesken. Ajattelin etten millään saa siitä sen näköistä, että se läpäisee kolmevuotiaan Buzz-fanin seulan. Käsittääkseni läpäisi, joten ehkä tämä jollakin tavalla muistuttaa kyseistä hahmoa.
Buzzia tehdessä katsoin sekä Kuppi & Kakku - blogin hahmoa ja leluhahmoa googlesta. Niitä yhdistelemällä sain lopullta tuon näköisen ukkelin tehtyä.
Kraaterit ovat sokerimassarenkaita pinnan alla. 

Hauska aihe ja tykkään tehdä näitä vähän erikoisempia kakkuja. Muitakin toki, mutta näissä on aina hieman erilainen jännitysmomentti. 

 


maanantai 20. tammikuuta 2020

Vegaaninen kakku

Tämä kakku minun oli tarkoitus tehdä jouluksi . Meiran sivuilta löysin tämän vegaanisen joulukakun. Oli kuitenkin kaikkea muuta tohinaa ja touhua juuri ennen joulua niin tämä jäi tekemättä vaikka ei mikään monimutkainen ollutkaan.
Meillä ei kukaan varsinaisesti vegaani ole, mutta keskimmäinen tyttäristä on aikalailla maidottomalla ruokavaliolla. Sen takia halusin tämän  tehdä jouluksi, mutta sainpahan tehtyä nyt tammikuun puolessa välissä. Onneksi meillä joulun jälkiruokapöydässä oli kuitenkin yhtä sun toista herkkua :D 




Vegaaninen kakku
Ihan hyvää kakkua tämä oli ! Ronjan mielipide oli, että maistuu glögille. Tässä oli piparkakkumaustetta ja kardemummaa.  Aviomies sanoi, että on ihan hyvää, mutta joku maku puuttuu. Se oli varmaakin se kerman maku, joka puuttui :)  Ronjan mielestä mitään ei puuttunut eikä minunkaan, mutta kyllähän sen eron maussa huomaa. Ainakin tällainen joka on tottunut käyttämään kermaa ja tuorejuustoa tämän tyylisissä kakuissa.


Käytin jopa agar agar - jauhetta, koska sitä sattui kaapissa olemaan. Sitä on kaapissa kummityttöä varten , koska hän on täysin vegaani. Nyt hän tosin asuu Las Vegasissa, joten tuskin tulee kovin paljon hänelle leivottua. 
Olisihan kakun voinut vähän nätimminkin koristella, mutta nyt mentiin siitä missä aita oli matalin. Määrän puolitin alkuperäiseen reseptiin verrattuna , koska en halunnut tehdä mitään suurta kakkua. 

Vegaaninen joulukakku:

täyte:

1 1/4  dl paahdettuja pähkinöitä rouheena
1, 5 dl soijavispiä
225 g  vegaanista kasvislevitettä
3/4 dl sokeria
1 tl piparkakkumaustetta
1 tl vanilliinisokeria
3/4 tl kardemummaa
1,5 dl vettä
2 tl agar agar - jauhetta

pohja: 
90 g maidottomia piparkakkuja
37 g maidotonta margariinia

suklaakuorrute:
1/2 dl soijavispiä
35 g maidotonta tummaa suklaata

1. Levitä pähkinät pellille ja paahda 200 asteessa noin 10 minuuttia. Kaikenlaiset pähkinät käyvät. Leikkaa rouheeksi jos käytät kokonaisia pähkinöitä.

2. Vuoraa pyöreäpohjainen kulho ( tilavuus 1 litra) tuorekelmulla.
3. Vatkaa soijavispi vaahdoksi. Yhdistä kasvislevite, sokeri ja mausteet. 
4. Laita vesi kattilaan, ripottele joukkoon agar agar-jauhe. Kuumennakiehuvaksi ja keitä sekoitellen pari minuutia. Kaada samantien vatkaimella sekoittaen kasvislevite/mausteseokseen. Yhdistä nopeasti soijavaahdon kanssa. Sekoita huolellisesti kulhon pohjaa myöden. Lisää lopuksi pähkinärouhe.
5.Kaada täyte kulhoon. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Pohjan voit valmistaa parin tunnin kuluttua.
6. Murskaa piparkakut tehosekoittimessa. Sulata margariini ja yhdistä piparimurskan kanssa. Anna seoksen jäähtyä hetki ja levitä sitten kulhoon täytteen päälle. Nosta takaisin jääkaappiin, jotta keksipohja kovettuu. Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Poista kelmu.
7.Mittaa soijavispi ja paloiteltu suklaa kattilaan. Lämmitä lieden alhaisimmalla teholla sekoitellen, kunnes suklaa on sulanut. Voit antaa seoksen jäähtyä hetken aikaa, jos et halua, että se valuu kakun reunoille. Kaada kuorrute kakun päälle ja tasoita lastalla. Anna jähmettyä jääkaapissa.

 Kyllä tätä toistekin voi tehdä! Ainakin sitten kun tulee vegaaniruokavaliota noudattavia vieraita jos ei nyt itselle tule tehtyä.


Vegaaninen kakku


torstai 16. tammikuuta 2020

Karhuretki heinäkuussa Suomussalmelle

Viime kesän reissustakin on pitänyt tänne jotain kirjoittaa. Ensimmäisen kerran olemme olleet karhuretkellä vuonna 2014 . Siitä tarinaa täällä.  Silloin olimme Martinselkosella .
Siitä jäi sellainen polte, että joskus uudelleen haluaa karhuja katselemaan. Viime kesänä sen päätimme toteuttaa , viisi vuotta ensimmäisestä kerrasta.
Nyt  menimme Arolan karhusafarille . Se sijaitsee melko lähellä Martinselkosta. Karhuilla on tilaa ja vaputta elää Martinselkosen erämaassa ja Venäjän raja on ihan lähellä. Sanoivat, että siellä puolella rajaa on 50 kilometriä erämaata, joten karhuilla on siellä hyvin elintilaa. 

Arolan maatila- ja erälomat


Arola on aivan ihana , kodinomainen ja lämminhenkinen paikka. Olimme liikkeellä asuntoautolla ja se ohjattiin parkkeeraamaan ulkorakennuksen viereen. Sieltä saimme sähköä. 
Ulkorakennuksessa oli asukkaina pääskysiä

 
 Tilalla on päärakennuksen lisäksi  uudempi rakennus, jossa on kaksi mökkiä. Niiden yhteydessä on erikseen yleisessä käytössä olevat  suihkutilat, sauna ja wc. Saimme käyttää niitä samaan hintaan ( 30 e / yö  ).
Se uskomaton rauha ja hiljaisuus. Miten ihanaa se onkaan korville, sielulle ja mielelle. Saavuimme paikalle 15.7. illansuussa. 16.7. oli karhuretki , klo 15 alkaen. Tuo päivä on  myös syntymäpäiväni, joten se tuli vietettyä varsin laadukkaasti.


Retkipäivänä alkuun satoi ja meitä huolestutti josko koko päivän sataa. Eihän se karhujen katselemista estä, mutta valokuvien laatua mietimme. Kellon tultua kolme kyyditsi opas meidät jonnekin kauas erämaan laidalle.  Meitä oli neljä ja meidän porukan lisäksi oli kuusi muuta henkilöä.
Parkkipaikalta piti kävellä tovi metsäpolkua pitkin. Jännitys tiivistyi kun näimme karhun käpälän jäljen samaisella polulla.
 
Karhun jälki

 Karhuille oli jo viety ruokaa vähän etukäteen , koska muussa tapauksessa ne olisivat saattaneet kävellä yhtä aikaa samaa polkua pitkin ruokintapaikalle!
Saavuimme siis paikalle piilokojujen takaa. Vilaukselta näimme jo yhden karhun ja aika sukkelaan siirryimmekin kojuihin. Opasta jostain syystä nauratti. 
Arolassa oli mukavaa se, että me saimme neljästään  tyttärien kanssa oman kojun. Muut pariskunnat saivat ihan omat kojut. Eihän se Martinselkosen yhteiskojukaan ( 12 hlöä samassa isossa kojussa)  huono ollut, mutta olihan se jotenkin mukavaa olla oman porukan kesken.
Arolan isäntäväki oli kaikkiin kojuihin vienyt etukäteen eväskassit. Saimme juoda kahvia / teetä ja mutustella voileipiä samalla kun ihastelimme karhuja.Ja nyt niitä kuvia, kyllästymiseen saakka:

 Retken alussa tosiaan sataa tihutti, mutta se loppui jonkun ajan kuluttua. 
Tämä iso uroskarhu tuijotti välillä suoraan kameraan.

Voisi tulla kiire jos tälläinen otus löntystäisi metsäpolulla vastaan. 
Onneksi olimme kojuissa turvassa. 


Sementtitynnyreissä oli ruokana kalanperkuujätettä. 
Maastoon oli myös ripoteltu jonkun verran koiranruokaa. 


Kaksi urosta vähän keskustelivat tuimaan sävyyn. 
Taisi ruokatynnyristä olla kiistaa. 


Tappelu onneksi loppui lyhyeen. Eivät sen kummemmin alkaneet voimiaan mitellä keskenään. 


Hyttysiä oli karhujenkin riesana, kuten kuvasta näkyy. 
Piilokojussa onneksi sai olla jokseenkin rauhassa niiltä. 


Tämä uros on tapellut aiemminkin ja saanut siitä ikävännäköisen jäljen kylkeen. 



Pikkunallea kutittaa.  
Tämä vältteli tarkkaan isoja uroksia. Kiersi ne kaukaa jos olivat yhtä aikaa paikalla. 

















Tässä kuvassa nalle ihankuin pitää kukkaa käpälässään, mutta kalaa se on :) 
 


Hauska töpselikuono.

Taisi olla kalannahka sitkeää kun hampaat irvessä natustetallaan.




Tynnyrinvaltaaja.


















Olihan taas upea kokemus. Metsän kuningas on komea eläin. Ne selvästi tiesivät, että kojuissa on ihmisiä kun välillä pälyilivät kojujen suuntaan. Aika kului kuin siivillä karhuja ihastellessa. Tappelukin miltei tuli kahden uroskarhun kesken.
Noin 6 tunnin kuluttua opas tuli hakemaan meidät pois. Hän oli ollut myös yhdessä kojussa koko illan. Olihan siinä taas jännittävä tunne kävellä autolle, kun tiesi, että lähimaastossa liikkuu useita karhuja. 
Tässä Arolan kuvauskojuja : 
 
 
 Olimme Arolan pihamaalla vielä toisen yön ja sen jälkeen jatkoimmekin matkaa kohti Lappia. Siitä voisin tehdä oman jutun. Lopultakin sain tuon ukkokullan suostuteltua Lappiin kesällä. Olikin aivan upea reissu!

Arolan maatila- ja erälomat.