Suklaiset kuppikakut

Meillä ei mitään halloween juhlintaa ollut, koska oltiin kahdestaan aviomiehen kanssa kotona , joten sen kummempia halloween-leipomuksia en tehnyt. Jotain halusin kuitenkin leipoa. Löysin mielenkiintoisen oloisen reseptin täältä.  

Näistä tuli meheviä ja täyteläisen makuisia, juuri sopivia tähän ajankohtaan. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin valmista piparkakkutaikinaa , mutta minä tein taikinan itse . Valmis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto jos ei itse halua tehdä.

Suklaiset kuppikakut 

noin 500 g piparkakkutaikinaa ( 1/2 pakettia valmista taikinaa)

100 g leivontamargariinia

2 dl sokeria

2 munaa

1,5 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeritonta kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

150 g ranskankermaa

Kuorrutus: 

100 g maustamatonta tuorejuustoa

50 g tummaa suklaata sulatettuna

1 dl tomusokeria

1. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. 

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi ranskankerma ja sekoita tasaiseksi.

3. Kauli piparkakkutaikina ohueksi ja ota siitä pyöreällä muotilla muffinivuoan pohjan kokoisia pyörylöitä. 

4. Voitele muffinipellin vuoat öljyllä ja laita jokaisen pohjalle piparkakkutaikinaa. Minä käytin paperisia muffinivuokia, jotka laitoin muffinipellin koloihin. 

5. Jaa suklaataikina vuokiin ja paista 175 asteessa noin 25 minuuttia. Varmista kypsyys tikulla. 

6. Anna jäähtyä. Sekoita kuorrutuksen aineet ja pursota kuppikakuille. Koristele.

Näistä tuli mukavan mutakakkumaisia ja meheviä. En tiedä oliko tarkoitus tulla vai tuliko vahingossa. Tosin leikkasin tämän melko tuoreena puoliksi . Seuraavana päivänä eivät ihan noin "mutaisia" olleet . Meheviä kylläkin edelleen.  Tästä määrästä tuli 12 kpl muffinipellin kolon kokoisia muffineja + yksi isompi. 

Kaapista sentään löytyi oranssia koristeraetta, joten  sain vähän ajankohtaan sopivaa väriä mukaan. Nämä muffinit olivat kyllä hyviä, teen toistekin. 

Kyytipojaksi sopi itse keitetty omenamehu. Meillä on talviomenasato ollut varsin riittoisa ja olenkin jo useaan otteeseen keittänyt mehumaijalla omenamehua. Se on kyllä kohtalaisen aikaa vievää puuhaa , mutta onneksi omenat ovat sen verran mehukkaita, että' niistä on irronnut ihan kivasti mehua. Hyvää siitä tulee! Varsinkin punaisista talviomenista - lajia en tiedä. Lapsenlapsillekin mehu maistuu hyvin. 

Minulla on tapana juoda tätä mehua höyryävän kuumana lasillinen tai kaksi sitten kun olen saanut keittämisurakan loppuun. Aivan ihanan makuista kuumanakin. Tulee jouluinen fiilis. Aivan kuin glögiä joisi . Siitä tulikin mieleen, että tästä mehusta voisi keittää ihan glögiäkin. Vähän jouluisia mausteita sekaan .