Vaniljainen omenaboston

Pitkästä aikaa tein pullaa! Halusin käyttää omatekoista omenahilloa johonkin ja päädyin tekemään vanilja-omenabostonia. Omenahillo ei ollut siis paistonkestävää, mutta ihan hyvin se tässä meni, kun sivelin takinalevylle ensin omenahilloa ja siihen päälle paistonkestävää vaniljakreemiä. Omenahilloa en kovin paksua kerrosta laittanut juuri sen takia, kun ei ollut paistonkestävää. Ohut kerros oli juuri sopiva.
Tein 5 dl pullataikinan ja siitä tuli yksi halkaisijaltaan 26 cm boston ja 12 korvapuustia. 

Vaniljainen omenaboston

 Herkkua oli! Maistui juuri sopivasti omenalle ja vaniljalle, nam. 

Omenaboston

5 dl maitoa ( tai vettä)
50 g hiivaa
150 g voita
1 tl suolaa
1 1/2 dl sokeria
3 tl kardemummaa
n. 12 dl vehnäjauhoja
täytteeseen omenahilloa ja vaniljakreemiä

1. Sulata voi. Lisää maito ja lämmitä kädenlämpöiseksi.
2. Kaada neste murennetun hiivan päälle kulhoon. Sekoita kunnes hiiva liukenee.
3. Lisää suola, sokeri, kardemumma ja noin 10 dl jauhoja. Säästä loput leipomiseen. 
4. Vaivaa taikinaa kunnes se on sileää ja irtoaa reunoista. 
5. Kohota taikinaa noi 40 minuuttia, kunne se on kohonnut kaksinkertaiseksi.
6. Kauli osasta taikinaa levy. Sivele siihen omenahilloa ja sen päälle vaniljakreemiä.
7. Rullaa levy ja leikkaa siitä paloja. Asettele ne irtopohjavuokaan ( 26 cm) , jätä palojen väliin tilaa. Ei siis ihan tiukasti vieri viereen, koska taikina kohoaa ja sen jälkeen leviää vielä uunissakin.
8. Anna bostonin kohota.
9. Voitele kananmunalla, ripottele pinnalle mantelilastuja ja raesokeria. 
10. Paista 200 asteessa noin 25 - 30 minuuttia.

Minulla oli kaapissa ainoastaan väriraesokeria, joten käytin sitä. Itse en mittaa jauhoja vaan laitan niitä "sopivasti". Pyöreissä pikkupullissa ei välttämättä tarvita tätäkään määrää jauhoja. Kaulittava taikina saa olla hieman jämäkämpää, jotta ullat pysyvät koossa.

Vaniljainen omenaboston

Bostonkakku on aina vaan niin hyvää. Eri täytteillä saa kivasti vaihtelua. 
Ja kuten sanoi, tästä puolen litran taikinasta tuli tämä bostonin lisäksi 12 korvapuustia. 

Korvapuustit

 

Tuore pulla on yksi parhaimmista leivonnaisista. Siitä tulee jotenkin  lapsuus mieleen. Äidillä oli tapana aina perjantaisin leipoa pullaa. Taisi tehdä isomman puoleisen taikinan, kun jotenkin muistan isohkon astian, johon sen teki. Tai sitten aika kultaa muistot ja pienenä kaikki oli suurta :)
No joka tapauksessa äiti leipoi pikkupullia ja pullapitkoja. Velipoika veteli pullapitkosta paloja, joiden päälle laittoi vielä voita. Tarvitsi kai energiaa, kun lopulta kasvoi 201 cm mittaiseksi mieheksi. Äidin pullat siivittävät hänet jopa maajoukkuetason urheilijaksi . Voi niitä aikoja. Mukavia lapsuuden ja nuoruuden muistoja.