sähköposti : titantupa@gmail.com






torstai 3. toukokuuta 2018

Epämääräisen värinen rahkapiirakka ja vähän lomatarinaa


Tämän epämääräisen näköisen piirakan tarina on seuraava : Vietimme talvilomaviikon Rukan hiihtokeskuksessa. Sinne mennessä kävimme kaupassa Kuusamossa ja kun siellä oli tarjouksessa sitruunan ja lakritsin  makuinen rahka , niin ostin sitä kaksi purkkia. Vain 50 cnt kappale! 
Leivoin niistä mökillä piirakan. Kummastusta herättävästä ulkonäöstä huolimatta piirakka oli ihan hyvää, syötyä tuli loman aikana.


Rukalla oli toiseksi viimeinen viikko kaudesta meneillään . Tykkäsin siitä, että rinteissä oli tilaa eikä tarvinnut hisseihin jonottaa. 


  Pelottaa välillä ne tuhatta ja sataa laskettelevat lautailijat, jotka tulevat takaa yhtäkkiä ohi. Nyt kun rinteissä oli kunnolla tilaa niin ei tullut kuin yksi läheltä piti tilanne.
Lautailija laski meidän perässä Rukan kylään ja tuli kovaa vauhtia . Ilmeisesti ei saanut yhtäkkiä vaihdettua suuntaa vaan sujahti ihan hipoen minun ja tyttären välistä ohi. 

 "Hieman" säikähdin kun selässä ei ole silmiä ja yhtäkkiä joku suhahtaa kovalla vauhdilla ihan vierestä.
Onni matkassa kaikilla, kun poika ei tullut päin vaan pääsi juuri ja juuri väistämään. 
Ruka


Ylempi kuva on Itä Rukan rinteiltä ( Vuosseli) ja tuo viereisessä kuvassa oleva hissi kulkee Rukan kylästä huipulle. Ja huipulta voi sitten valita suunnan mihin lähtee laskemaan.

Me ei mitään vaikeimpia (mustia) rinteitä laskettu eikä edes harkittu sitä. Siniset ja punaiset riittää meille. 
 Onhan tähän aikaan vuodesta rinne jo vähän sohjoinen ja jalat joutuu koville, kun tasapainoilee  , mutta mieluummin se kuin ruuhka ja mahdolliset törmäykset rinteissä.

Roosa Rukalla

meikämummi



















Ja näissä ylempänä olevissa kuvissa Roosa ( nuorin tyttäremme 16v) ja meikämummi lähdössä alas Rukan huipulta. Sää oli ajoittain aurinkoinen ja selkeä, mutta joinain päivinä oli myös tihkusadetta. Tosin eipä sekään laskettelua estänyt. Kun Rukalla saakka oltiin niin mäkeen mentiin , säällä kuin säällä! No ehkä kaatosade olisi ollut ylipääsemätön este. 

 Rukan huipulta oli hienot näkymät. Tuo poro oli taukopaikalla puolivälissä itäisen Rukan rinteitä. Siinä oli myös makkaranpaistopaikka , mutta meillä ei ollut eväsreppua rinteissä mukana. Poikettiin vaan poroa ihasteleman. 

Ruka

Ruka




















Välillä piti huilata ja paistettiinkin makkarat rinteiden juurella. Kyllä vaan nuotiomakkara maistui hyvältä! 






Roosa


Rukan kylässä oli kauppoja, apteekki, lääkäri, ravintoloita, baareja, hotelleja.... vaikka mitä. 

Meidän mökki oli pienen matkan päässä tästä , metsän keskellä.
Sen verran oli matkaa, että autolla kuljettiin .  Hyvä niin, minä ainakin tykkäsin siitä rauhasta ja hiljaisuudesta.








Kauppojen tarjontaa : 


 Kaikenlaista löytyi, puusta tehtyjä kelloja , astioita yms.
Ja monenlaisia herkkuja.
 Lappalaisen vaatteitakin oli vaikka ei Ruka ihan Lapissa olekaan.
Mutta pitäähän turisteille löytyä tarjontaa. 

Ei sorrettu ostelemaan turhuuksia. Urheiluliikkeiden alennusmyynnistä löydettiin Roosalle uudet lasketteluhousut ja minulle kunnolliset pitkät sukat laskettelua varten. 

Lisää kuvateksti
 Saapumispäivää seuraavana päivänä ajoimme Pienen Karhunkierroksen alkuun . Ajattelimme vain katsoa mistä se alkaa, mutta kun polku näytti kulkukelpoiselta niin lähdimme kävelemään jonkun matkaa. Lunta oli paljon, mutta polku oli tallautunut sen verran tiiviiksi että se kannatti meitä. 
Jos sattui astumaan polun ohi, niin kyllä sitä äkkiä upposi reittä myöden hankeen. 
Näköjään siellä talvellakin käy retkeilijöitä. 
Kävimme Myllykoskella ja takaisin.  Polte jäi päästä kävelemään kokonaan ainakin se pienempi Karhunkierros. 
Joskus se pitää tehdä. Mieluummin johonkin muuhun vuodenaikaan kuin talvella.

 Näin paljon oli lunta. Penkki oli melkein kokonaan lumen alla . 
Tässä ei oikein viitsinyt jalkojaan lepuuttaa.
Tässä mökki, jossa olimme. Ihanan hiljaisuuden keskellä. 
Vielä kun olisi yöllä revontulet nähnyt - nyt niitä ei enää näkynyt. Seuraavalla kerralla pitää mennä vähän aiemmin keväällä. Vaikka se sitten tietää ruuhkaa rinteisiin... pohdinnan paikka.

Kiutakönkäällä kävimme vielä torstain rinnepäivän päätteeksi. Onneksi on valoisat illat , ei siellä pimeässä olisi voinut kävellä.
Lunta ja liukasta . 



Se on ehkä vaikuttavampi näky kesällä kun saa kuohua vapaana, mutta oli siellä nytkin hienot näkymät. 

Onnistunut loma, koska työasioita en ajatellut ollenkaan ja sai rentoutua kunnolla. 
Laskettelun jälkeen kun tulimme mökille takaisin, söimme, saunoimme ja sen jälkeen pelasimme Aliasta ja jotain uutta Yksityisetsivä peliä, niin johan uni maittoi eikä mikään stressannut mieltä. Uutta lomaa odotellessa. 



7 kommenttia:

  1. Upeita reissukuvia, ja niin kauniin talvista. Varmasti ihana irtiotto kiireisen arjen keskelle. :) Sitruuna ja laku makuina lemppareita, varmasti hyvää. :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvän makuista rahkaa se oli! Tuo väri vaan oli aika huvittava, näytti varsin epämääräiseltä koko piirakka :D

      Poista
    2. Ja vaikka aluksi arvelutti lähteä keväästä takaisin talveen, niin kyllä se kannatti. Kaunista siellä oli. Ne revontulet haluan vielä joskus nähdä ja vielä lumisemmat pohjoisen Suomen maisemat.

      Poista
  2. Teidän reissu kuullostaa oikein mukavalta! Tuollainen loman pitää ollakin, työjutut pois mielestä. 😊
    Kauniita maisemia.
    Joskus leipomuksissa näkö ei oo kaunein mahollinen, vaikka maku ois täydellinen.😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä kiva reissu. Juu, ei tuota piirakkaa ihan heti vieraille tarjoais. Ystäville kyllä, mutta sitä vieraammille ei :)

      Poista
  3. Teillä on ollut mukava loma :) Ei se piirakan näkö vaan maku :D
    Mukavaa lauantaita :)

    VastaaPoista
  4. Oli kivaa �� Juu, ei haitannut piirakan omituinen väri kun maku oli hyvä ����

    VastaaPoista