Jo pidemmän aikaa mieltäni on kiehtonut vanhan keittokirjan " Keittokirja äideille ja tyttärille" resepti Ämmä. Tämä " ämmä" on reseptissä heittomerkeissä. Olen yrittänyt googlettaa reseptille alkuperää, mutta en ole löytänyt mitään tietoa. Onko tämä joku perinneleivonnainen vaiko jonkun ehtoisan emännän oma resepti, joka on päätynyt Hanna-Helena Kunnaksen keittokirjaan. Vai liekö kyseessä Hanna-Helenan oma resepti. Hänen sanotaan työskennelleen talousopettajana ja talousapulaisena.
Niin tai näin, se lähti testiin. Reseptiä lukiessa mietin , että onko tämä kakku vai pulla . Ehkä niiden sekoitus.
Voi miten ihanan kuohkea ja pehmeä tästä tuli. Maku ja koostumus muistutti enemmän pullaa kuin kakkua. Erittäin herkullista ja vielä seuraavana päivänä yhtä pehmeää. Erittäin varteenotettava leipomus jatkossakin, säilyy pitkään hyvänä. Tosin varmasti tulee syötyä ennen kuin edes ehtii kuivua. Laitan tähän alle reseptin siten kuin se oli kirjassa . Hauskasti on kirjoitettu ohjeet . Sulkuihin laitan omat huomiot raaka-aineiden määristä ja muita huomioita.
Ämmä
3-4 munaa
1 kahvikupillinen sokeria ( noin 1 1/2 dl)
1 kahvikupillinen maitoa ( n. 1 1/2 dl)
1 kahvikupillinen voisulaa
8 kpl karvaita manteleja
1/2 tl hienonnettua kardemummaa
25 - 30 g hiivaa
tarpeen mukaan vehnäjauhoa ( erikseen oli vielä mainittu hyviä vehnäjauhoja)
Maito lämmitetään haaleaksi ja kaadetaan taikina-astiaan. Hiiva liuotetaan maitoon, minkä jälkeen siihen sekoitetaan sen verran vehnäjauhoja, että seoksesta tulee puuron kaltaista, ja taikinan annetaan sitten hyvästi nousta. Munat ja sokeri vispilöidään vaahdoksi , voi sulatetaan, ja molemmat sotketaan nousseeseen taikinaan.
Mantelit kuoritaan ja jauhennetaan, kardemumma survotaan huhmaressa hienoksi ( tätä ei tarvitse tehdä, koska nykyään kardemummaa saa jauheena :) ), ja taikina maustetaan niillä. Jauhoja lisätään sitten taikinaan sen verran, että siitä tulee jälleen puuromaista .
Isonlainen kakkumuotti voidellaan voilla, vähän jauhoja ripoitetaan muotin syrjille ja pohjalle, ja taikina kaadetaan sitte siihen ( siinä tosiaankin luki sitte ) . Muotti peitetään ja asetetaan lämpimään paikkaan, jossa sen annetaan olla liikuttamatta, kunnes ämmä on hyvästi noussut. Se kypsennetään kohtalaisen kuumassa uunissa noin 3/4 tuntia. Uunista otettuna kaadetaan kakku muotista ulos, voidellaan voisulalla ja sokeria ripoitetaan sen päälle. - Syödään kahvin tai teen ohella.
Kuten tästä kuvasta näkee, ämmästä tuli kuohkeaa ja pehmeää. Tuo vuoka oli leveimmästä kohtaa 22cm ja pituus myös 22 cm. Ohjeen mukaan tätä piti paistaa 45 minuuttia. Paistoin noin 35 - 40 minuuttia 175 asteessa.
Karvasmanteleita minulla ei ollut. Käytin ihan tavallisia manteleita . Toki jos karvasmantelin makua haluaa niin voihan tähän laittaa vaikka karvasmanteliöljyä. Oli varsin hyvää ilman ylimääräisiä aromin makuja.
Ruokaresepteissä oli ohjeita siitä, mitä niiden kanssa kannattaa syödä. Esimerkiksi "kyljysten ohella syödään perunoita tai muita kasviksia".
Ihan mahtavaa, että tällaisia vanhoja keittokirjoja on vielä olemassa. Kirpputoreilta niitä aina etsin.
Jos joku tietää "ämmän" alkuperästä jotain niin kuulen erittäin mielelläni. Googlettamalla en tosiaan löytänyt, en ainakaan tällä "ämmä" - nimellä.
Tätä aion tehdä jatkossakin. Suhteellisen vaivaton tapa tehdä pullaa ja vielä hyvänmakuista , pehmeää ja hyvin säilyvää !
Jotenkin kiehtova ajatus, että tämä on 108 vuotta vanha resepti . Vanhoissa resepteissä on omanlaista taikaa .
Tällä ohjeella saisikin tehtyä varmasti herkullisen laskiaispullakakun...tai pitäisikö sanoa laskiaisämmäkakun?! :D
VastaaPoistaNäyttää kyllä herkulliselta ja mahtavaa että paljon vähemmällä vaivalla saa noin herkullisen tuotoksen!
Niin muuten saisikin ! Laskiaisämmä :D
PoistaKiva löytää uusi blogi,kiitos vierailusta blogissani.
VastaaPoistaTulin sinulle ihastelemaan,voi maiskis sentään minne ihanuuteen tulinkaan🥰
Olen innostunut leipomaan viimeaikoina,niin kiva täältähän saankin uusia vinkkejä ja ohjeita🤗
Iloa viikkoosi!
Kiva kun löysit tiesi tänne :)
PoistaKuulostaa ja näyttää hyvältä ehkä kokeilen piankin. Minä ostan myös kirppareilta keittokirjoja niissä on sitä jotain, ihanan kirjan löysit olisi minunkin matkaani lähtenyt.
VastaaPoistaAivan, vanhoissa keittokirjoissa on sitä jotain. Netistä löytää paljon reseptejä, mutta taidan olla vanhanaikainen, koska tykkään selailla keittokirjoja ja leivonta-aiheisia lehtiä.
PoistaMukavan kuohkeaa! Voisi tosiaan kokeilla laskiaispullaversiota.
VastaaPoistaLaskiaispullana varmaan erittäin hyvää!
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista