perjantai 30. marraskuuta 2018

Linnunpönttö piparkakusta ja joulunaluskiireitä

Tänä vuonna ajattelin kokeilla tehdä erilaisia piparkakkutöitä. Aikaa pitäisi olla, koska en ole varannut paikkaa kuin yksistä myyjäisistä , Röölän joulumyyjäisistä Rymättylästä. Viime vuonnakin olimme siellä ( klik) ja täytyy sanoa, että tunnelma oli hieno. Vaikkakin oli kohtalaisen tuulinen sää ja kaikenlisäksi tuuli tuli suoraan mereltä . Sen takia piti myydä auton takakontista, kun ei voinut pöytääkään pystyttää. Tänä vuonna osa myyjistä on sisätiloissa, minä mukaan lukien.  


Yleensä olen ollut neljänä tai vähintään kolmena eri päivänä myyjäisissä.  Aikansa kutakin. Nyt on näin, vain yhdet myyjäiset.
Aloitin piparkakkutyöt linnunpöntöstä. Siitä tuli ihan hauska .





piparkakku linnunpönttö
Kiireitä tuntuu silti riittävän vaikka myyjäisiin en olekaan menossa. Kiireet johtuvat yhdistyksen ( Suomen löytöeläinten kummit ry) puuhista . Yhdistyksen puitteissa olen menossa yksiin myyjäisiin . Meillä on siellä arpajaiset ja minä otin kontolleni voittojen ( 200 kpl) keräämisen, luetteloinnin ja pakkaamisen . Yllättävän työlästä!
Turun alueen Musti ja Mirri liikkeissä on joulupuu keräys , jossa keräämme koirien ja kissojen ruokaa kodittomille eläimille, vähävaraisten lemmikeille ( diakoniatyön kautta) , Pelastettujen koirien turvakotiin Alastaroon ja Eläinten suojakoti Toivoon Kemiöön.
Joulupuuhun on väkerretty kyseisten kissojen ja koirien kuvia.
Tässä esimerkki yhden Mustin ja Mirrin joulupuusta. Puita on yhteensä 8 kpl eri Musti ja Mirri liikkeissä Turun alueella.








Puuhaa riittää. Tämä hyväntekeväisyyden parissa puuhastelu on kuitenkin palkitsevaa puuhaa. Siitä saa itsekin hyvän mielen.
Eivät ne apua tarvitsevat kissan tunnu loppuvan :( Tässä alla uusimmat eilen talteen loukutetut. Olivat ilmaantuneet maatalon pihapiiriin , ulkorakennuksen suojiin. Takkuisia ja laihoja siellä takkuturkkien alla.
Nyt ne ovat tallessa , ei tarvitse enää palella ja etsiä ruokaa . Ovat nyt hätämajoituksessa ja kohta viedään ne eläinlääkärille ja sitä kautta kotihoitoon . Tulevaisuudessa toivottavasti saavat rakastavan loppuelämän kodin.





Juttu rönsyili leivonnasta ihan muuhun, mutta  Suomen löytöeläinten kummien toiminta on niin iso osa minun elämää, että siltä ei nyt vältytty edes täällä :)

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

PIPARIBEBELEIVOKSET

Tähän aikaan vuodesta kaupoissa on ihania jouluiseen leivontaa liittyviä lehtiä. Joka vuonna pitää joku lehti ostaa, en vaan pääse niiden ohi. 
Löysin Kodin Kuvalehden " Piparkakku" - lehden  tässä jokin aika sitten ja se oli ostettava. Siellä on vaikka kuinka monta ihanaa reseptiä! 
Isänpäivänä lähti ensimmäisenä testiin piparkakun makuiset bebe-leivokset. Bebe-leivoksia olen tehnyt aina silloin tällöin leipomoaikojen jälkeenkin. Leipomosta niitä haki aina tietyt ihmiset. Mieleen jäi eräs vanhempi rouva , joka niitä aina haki kun sisko tuli kyläilemään. Herkuttelivat kahvin kanssa bebe-leivoksilla. Ja se oli heillä perinteenä, aina piti olla bebe-leivoksia.
Tällainen piparkakkuversio on uusi tuttavuus. Mielenkiinnolla lähdin testaamaan. 


PIPARIBEBELEIVOS

Olivat erittäin maukkaita! Montahan näitä ei kerralla syö, kun on täyteläistä voikreemiä ja tomusokerikuorrutuskin vielä. Laitoin loput pakastimeen ja hyvin säilyivät sielläkin, ihan kuorrutetta myöden. Olivat melkeinpä paremman makuisia pakastimessa käytyään.



Piparibebeleivos

pohja:
100 g voita
3/4 dl fariinisokeria
2 3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä
1/4 tl neilikkaa
1 muna

täyte: 
1 dl kuohukermaa
2 keltuaista
2 rkl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä
100 g voita
2 tl vanilliinisokeria

tumma kuorrutus:
2 dl tomusokeria
1/2 tl kanelia
1/4 tl inkivääriä
2 rkl tummaa siirappia
1-2 tl kylmää vettä

sokerikuorrutus:
1/2 dl tomusokeria
1 tl kylmää vettä




1. Mittaa kylmä voi, sokeri, jauhot ja mausteet monitoimikoneen kulhoon. Aja leikkuuterällä muruiksi. Lisää muna. Sekoita tasaiseksi taikinaksi . 
Voit valmistaa taikinan myös ilman monitoimikonetta vaahdottamalla pehmeän voin ja sokerin Lisää sitten muna ja kuivat aineet . 
2. Painele taikinaa jauhotetuin sormin vuokien pohjille ja reunoille ( n. 12-16 riippuen vuokien koosta). Kertakäyttövuokia ei tarvitse voidella.
3. Nosta vuoat jääkaappiin vähintään tunniksi. Jos teet taikinan ilman monitoimikonetta, anna vuokien jähmettyä noin kolme tuntia. Silloin se ei valahda vuokien pohjalle paistettaessa. 
4. Paista pohjia 200 asteisessa uunissa 10-12 minuuttia. Tarkkaile etteivät ohuet reunat pala.
5. Mittaa kerma, keltuaiset, sokeri ja maissitärkkelys kattilaan. Kuumenna sekoittaen kunnes seos sakenee kiisseliksi. Älä anna kiehua vaan nosta kattila liedeltä ja jäähdytä.
6. Vatkaa pehmeä voi ja vaniljasokeri kevyesti sähkövatkaimella. Lisää jäähtynyt kiisseli. Vatkaa tasaiseksi.
7. Irrota jäähtyneet pohjat vuoista. Täytä ne kermatäytteellä ja tasoita pinta. Anna leivosten jähmettyä kylmässä muutama tunti tai seuraavaan päivään.
8. Mittaa tomusokeri kulhoon ruskeaa kuorrutusta varten. Sekoita joukkoon mausteet ja siirappi. Lisää kylmää vettä tippa kerrallaan, kunnes seos on notkeaa, mutta vielä paksua. Levitä kuorrute leivosten pinnalle.
9. Tee sokerikuorrutus sekoittamalla tomusokerin joukkoon tilkka vettä. Siirrä kuorrute pieneen pakastinpussiin tai pursotinpussiin , leikkaa kulma auki. Valuta kuorrutusta kolme - neljä viivaa kunkin leivoksen päälle. Vedä cocktailtikulla viivojen päältä vastakkaisiin suuntiin, jotta kuorrutus marmoroituu. 

 Minä en käyttänyt monitoimikonetta enkä kuitenkaan ihan kolmea tuntia pitänyt pohjia jääkaapissa. Hyvin ne silti pysyivät muodossaan, eivät ainakaan kovin pahasti valuneet. 


piparibebeleivos

 Näitähän voisi tehdä vaikka pakastimeen valmiiksi ilman kuorrutusta. Olisi nopeasti valmista herkkua vieraille. 
Tosin meidän pakastimesta pitää ensin viime vuoden marjat ja osa tämänkin vuotisista keittää mehuksi tai hilloksi. Alkaa olla täyttä vaikka meillä on erillinen iso pakastin ja jääkaapin alla toinen. 
Omenashow onneksi alkaa olla ohi. Laitoin vielä Tori.fi ilmoituksen lahjoitettavista omenista ja onneksi tuli hakijoita.
 Nyt voi keskittyä piparkakkutalojen rakentamiseen. Tosin sitäkin on tänä vuonna vähemmän. Päätin etten enää samalla tavalla tee kuin aiemmin ja varasin vain yksiin myyjäisiin paikan. Sen lisäksi työkaverit tilaavat taloja . Se riittäköön tänä vuonna. Voi omankin joulun valmisteluun keskittyä.



keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Perunasämpylät


Jokin aika sitten tein perunasämpylöita tai pumpulisämpylöitä, kuten Kakkuviikarin vispailuja- blogissa oli ne nimetty. Olivat kyllä erittäin maukkaita! 

Perunasämpylä
Meheviä ja hyviä! Äkkiä nämä kyllä hupenevatkin kun alkuun pääsee syömisessä.  

Perunasämpylät 

3dl perunamuusia 3dl vettä 30g hiivaa 0,5tl suolaa n.7-8dl vehnäjauhoja loraus oliiviöljyä (n.2rkl)

 1. Lämmitä veteen sekoitettu muusi kädenlämpöiseksi. Lisää hiiva, suola ja öljy. Lisää jauhoja vähitellen, niin, että taikina jää todella pehmeäksi, mutta niin, että muodostuu hyvä sitko. 2. Laita taikina kohoamaan liinan alle puoleksi tunniksi. Kaada taikina sitten jauhotetulle alustalle ja pyöritä sämpylöiksi.  Laita leivinpaperoidulle pellille palat liinan alle kohoamaan taas puoleksi tunniksi. 3. Paista sämpylät sitten 200 asteessa, noin 15-20min., että ovat hennon kauniin ruskeita.

Näistä tuli lempparisämpylät porkkanasämpylöiden ohella.  Kakkuviikarin blogissa taikina kaulittiin ja leikattiin neliöiksi pizzapyörällä, mutta minä tein sämpylät.  perinteiseen tapaan pyörittelemällä.


Ajan kulku ja rajallisuus on vaan käsittämätöntä.  Tuntuu ettei mitään ehdi. Sekin vaikuttaa vireystilaan kun töistä tullessa on jo pimeää. Tosin se tarkoittaa sitä ettei ulkona tule puuhasteltua, joten jää sisäpuuhiin ( kuten leipomiseen) enemmän aikaa. Siltikään en ole sen enempää leiponut. Omenasirkus on vielä jatkunut talviomenien merkeissä. Olen keittänyt niitä kilotolkulla mehuksi ja tehnyt myös hilloa.  Kuten myös jakanut muille . Laitoin facebookin naantalilaiset-ryhmään ilmoituksen ja sain sitä kautta muutamia pussillisia jaettua eteenpäin. Vielä niitä olisi . Taidan kohta kärrätä ne peurojen ruuaksi metsään.

Kohta on joulukuu ja jouluiset puuhat. Sen jälkeen alkaa odottaa kevättä. Tosin nyt toivoo, että aika kuluisi hitaasti kun keskimmäinen tytär lähtee tammikuussa Skotlantiin. Hän jatkaa opintojen tiellä ja haki  Aberdeenin yliopistoon. International tourism management on opintojen aihe , onneksi kestää vain vuoden . Suomessa kun on suoritettu jo kolme vuotta samaa alaa ja tämä on siihen jatkoa.
Äiti saa taas ikävöidä ja olla huolissaan. Näin se menee. Tosin lähtisin itsekin jos olisin nuori ja olisi tuollainen mahdollisuus.