Maidoton suklaakakku

Meidän Ronja lähti takaisin Skotlantiin opintojen pariin. Onneksi vain pari kuukautta enää. Sitten ne opinnot on taputeltu ja hän tulee takaisin Suomeen.
Vietimme viikonloppuna eräänlaiset läksiäiset . Koko porukan voimin eli paikalla olivat kaikki tyttäret, vävypoika ja pienet kullannuput.
Tein maidottoman suklaakakun jälkiruuaksi . Ronja ja myös vanhin tytär Camilla käyttävät enimmäkseen kasvipohjaisia tuotteita korvaamaan maidon. Reseptin löysin Kinuskikissan blogista.

maidoton suklaakakku

 

Tästä kakusta ei olisi maun puolesta uskonut, että on jollakin tapaa "erityinen" . Tämä oli ihan yhtä hyvää kuin mikä tahansa ns. normaali suklaakakku. Täyteläistä ja maistuvaa.
Kerralla ei montaa palaa voinut syödä, mutta jäipähän sitten seuraavallekin päivälle. 

Maidoton suklaakakku:

pohja:
150 g digestive keksejä
75 g maidotonta margariinia
1/4 dl ruokosokeria
täyte:
6 dl kasvis-tai soijapohjasta vispiä
½ dl ruokosokeria
350 g (maidotonta) tummaa suklaata 

1.Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohja leivinpaperilla. Suojaa reunat reunakalvolla – näin kakku irtoaa kauniimmin.
2. Murenna keksit monitoimikoneella tai kaulimella. Sulata margariini kattilassa ja sekoita keksit ja ruokosokeri joukkoon. Painele seos vuoan pohjalle
3.Vaahdota kylmä vispi kuoheaksi. Sekoita joukkoon ruokosokeri. Sulata suklaa mikrossa miedolla lämmöllä (n. 250 W) välillä sekoitellen. Lisää suklaasula vispivaahtoon ja vatkaa tasaiseksi. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa n. 3 tuntia tai mielellään seuraavaan päivään
4.Irrota kakku vuoasta ja siirrä tarjoilulautaselle. Tasoita reunat lastalla tai palettiveitsellä. Koristele.

Mukava tehdä vaihteeksi tällaisia kakkuja, joissa ei tarvitse käyttää liivatetta. Tällä saa makean nälän taittumaan hyvin. Pikkuväki piti tästä myös kovasti . Kohta 2 vuotta täyttävä herra olisi ottanut koko ajan lisää ja lisää . 
Erittäin käyttökelpoinen resepti! Teen toistekin. 

Toy Story kakku

Ystävän tyttärenpoika täytti kolme vuotta ja oli toivonut juhliin Toy Story kakkua. Nimenomaan Buzz Lightyear kakkua. Ystävä kääntyi minun puoleen ja kysyi onnistuisiko tällainen kakku. Toy Storysta olin kuullut, mutta ne hahmot olivat minulle vieraita. Kuitenkin tartun mielellään tällaisiin haasteisiin. Hauska tehdä kakkuja, jollaisia ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Ja Buzz Lightyear oli minulle sarjassa "ikinä kuullutkaan".
Google käyntiin ja katsomaan minkälaisesta hahmosta oli kyse. Kuppi & Kakku- blogista löysin hauskannäköisen kakun. Buzz istui planeetan päällä. Sellaisen päätin tehdä. 

Toy Story kakku

 Kakku oli gluteeniton ja tehtiin kulhoon. Kaksi neljän kananmunan  levykakkupohjaa tähän meni Täytteinä vadelma- ja vaniljamousseet. Kuten usein aiemminkin. Lyömätön makupari. 

Kakun päällä massan alla on tuttuun tapaan sveitsiläinen marenkivoikreemi. Se  on riittoisaa ja levittyy hyvin. Massa on Confetin kaulintamassaa, pastaväreillä värjättynä. Buzz on samasta massasta tehty. 
Buzzin kanssa oli vähällä usko loppua kesken. Ajattelin etten millään saa siitä sen näköistä, että se läpäisee kolmevuotiaan Buzz-fanin seulan. Käsittääkseni läpäisi, joten ehkä tämä jollakin tavalla muistuttaa kyseistä hahmoa.
Buzzia tehdessä katsoin sekä Kuppi & Kakku - blogin hahmoa ja leluhahmoa googlesta. Niitä yhdistelemällä sain lopullta tuon näköisen ukkelin tehtyä.
Kraaterit ovat sokerimassarenkaita pinnan alla. 

Hauska aihe ja tykkään tehdä näitä vähän erikoisempia kakkuja. Muitakin toki, mutta näissä on aina hieman erilainen jännitysmomentti. 

 

Vegaaninen kakku

Tämä kakku minun oli tarkoitus tehdä jouluksi . Meiran sivuilta löysin tämän vegaanisen joulukakun. Oli kuitenkin kaikkea muuta tohinaa ja touhua juuri ennen joulua niin tämä jäi tekemättä vaikka ei mikään monimutkainen ollutkaan.
Meillä ei kukaan varsinaisesti vegaani ole, mutta keskimmäinen tyttäristä on aikalailla maidottomalla ruokavaliolla. Sen takia halusin tämän  tehdä jouluksi, mutta sainpahan tehtyä nyt tammikuun puolessa välissä. Onneksi meillä joulun jälkiruokapöydässä oli kuitenkin yhtä sun toista herkkua :D 

Vegaaninen kakku

Ihan hyvää kakkua tämä oli ! Ronjan mielipide oli, että maistuu glögille. Tässä oli piparkakkumaustetta ja kardemummaa.  Aviomies sanoi, että on ihan hyvää, mutta joku maku puuttuu. Se oli varmaakin se kerman maku, joka puuttui :)  Ronjan mielestä mitään ei puuttunut eikä minunkaan, mutta kyllähän sen eron maussa huomaa. Ainakin tällainen joka on tottunut käyttämään kermaa ja tuorejuustoa tämän tyylisissä kakuissa.


Käytin jopa agar agar - jauhetta, koska sitä sattui kaapissa olemaan. Sitä on kaapissa kummityttöä varten , koska hän on täysin vegaani. Nyt hän tosin asuu Las Vegasissa, joten tuskin tulee kovin paljon hänelle leivottua. 
Olisihan kakun voinut vähän nätimminkin koristella, mutta nyt mentiin siitä missä aita oli matalin. Määrän puolitin alkuperäiseen reseptiin verrattuna , koska en halunnut tehdä mitään suurta kakkua. 

Vegaaninen joulukakku:

täyte:

1 1/4  dl paahdettuja pähkinöitä rouheena
1, 5 dl soijavispiä
225 g  vegaanista kasvislevitettä
3/4 dl sokeria
1 tl piparkakkumaustetta
1 tl vanilliinisokeria
3/4 tl kardemummaa
1,5 dl vettä
2 tl agar agar - jauhetta

pohja: 
90 g maidottomia piparkakkuja
37 g maidotonta margariinia

suklaakuorrute:
1/2 dl soijavispiä
35 g maidotonta tummaa suklaata

1. Levitä pähkinät pellille ja paahda 200 asteessa noin 10 minuuttia. Kaikenlaiset pähkinät käyvät. Leikkaa rouheeksi jos käytät kokonaisia pähkinöitä.

2. Vuoraa pyöreäpohjainen kulho ( tilavuus 1 litra) tuorekelmulla.
3. Vatkaa soijavispi vaahdoksi. Yhdistä kasvislevite, sokeri ja mausteet. 
4. Laita vesi kattilaan, ripottele joukkoon agar agar-jauhe. Kuumennakiehuvaksi ja keitä sekoitellen pari minuutia. Kaada samantien vatkaimella sekoittaen kasvislevite/mausteseokseen. Yhdistä nopeasti soijavaahdon kanssa. Sekoita huolellisesti kulhon pohjaa myöden. Lisää lopuksi pähkinärouhe.
5.Kaada täyte kulhoon. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia, mieluiten seuraavaan päivään. Pohjan voit valmistaa parin tunnin kuluttua.
6. Murskaa piparkakut tehosekoittimessa. Sulata margariini ja yhdistä piparimurskan kanssa. Anna seoksen jäähtyä hetki ja levitä sitten kulhoon täytteen päälle. Nosta takaisin jääkaappiin, jotta keksipohja kovettuu. Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Poista kelmu.
7.Mittaa soijavispi ja paloiteltu suklaa kattilaan. Lämmitä lieden alhaisimmalla teholla sekoitellen, kunnes suklaa on sulanut. Voit antaa seoksen jäähtyä hetken aikaa, jos et halua, että se valuu kakun reunoille. Kaada kuorrute kakun päälle ja tasoita lastalla. Anna jähmettyä jääkaapissa.

 Kyllä tätä toistekin voi tehdä! Ainakin sitten kun tulee vegaaniruokavaliota noudattavia vieraita jos ei nyt itselle tule tehtyä.

Vegaaninen kakku

Karhuretki heinäkuussa Suomussalmelle

Viime kesän reissustakin on pitänyt tänne jotain kirjoittaa. Ensimmäisen kerran olemme olleet karhuretkellä vuonna 2014 . Siitä tarinaa täällä.  Silloin olimme Martinselkosella .
Siitä jäi sellainen polte, että joskus uudelleen haluaa karhuja katselemaan. Viime kesänä sen päätimme toteuttaa , viisi vuotta ensimmäisestä kerrasta.
Nyt  menimme Arolan karhusafarille . Se sijaitsee melko lähellä Martinselkosta. Karhuilla on tilaa ja vaputta elää Martinselkosen erämaassa ja Venäjän raja on ihan lähellä. Sanoivat, että siellä puolella rajaa on 50 kilometriä erämaata, joten karhuilla on siellä hyvin elintilaa. 

Arolan maatila- ja erälomat

Arola on aivan ihana , kodinomainen ja lämminhenkinen paikka. Olimme liikkeellä asuntoautolla ja se ohjattiin parkkeeraamaan ulkorakennuksen viereen. Sieltä saimme sähköä. 
Ulkorakennuksessa oli asukkaina pääskysiä. 

 
 Tilalla on päärakennuksen lisäksi  uudempi rakennus, jossa on kaksi mökkiä. Niiden yhteydessä on erikseen yleisessä käytössä olevat  suihkutilat, sauna ja wc. Saimme käyttää niitä samaan hintaan ( 30 e / yö  ).
Se uskomaton rauha ja hiljaisuus. Miten ihanaa se onkaan korville, sielulle ja mielelle. Saavuimme paikalle 15.7. illansuussa. 16.7. oli karhuretki , klo 15 alkaen. Tuo päivä on  myös syntymäpäiväni, joten se tuli vietettyä varsin laadukkaasti.


Retkipäivänä alkuun satoi ja meitä huolestutti josko koko päivän sataa. Eihän se karhujen katselemista estä, mutta valokuvien laatua mietimme. Kellon tultua kolme kyyditsi opas meidät jonnekin kauas erämaan laidalle.  Meitä oli neljä ja meidän porukan lisäksi oli kuusi muuta henkilöä.
Parkkipaikalta piti kävellä tovi metsäpolkua pitkin. Jännitys tiivistyi kun näimme karhun käpälän jäljen samaisella polulla.
 

Karhun jälki

 Karhuille oli jo viety ruokaa vähän etukäteen , koska muussa tapauksessa ne olisivat saattaneet kävellä yhtä aikaa samaa polkua pitkin ruokintapaikalle!
Saavuimme siis paikalle piilokojujen takaa. Vilaukselta näimme jo yhden karhun ja aika sukkelaan siirryimmekin kojuihin. Opasta jostain syystä nauratti. 
Arolassa oli mukavaa se, että me saimme neljästään  tyttärien kanssa oman kojun. Muut pariskunnat saivat ihan omat kojut. Eihän se Martinselkosen yhteiskojukaan ( 12 hlöä samassa isossa kojussa)  huono ollut, mutta olihan se jotenkin mukavaa olla oman porukan kesken.
Arolan isäntäväki oli kaikkiin kojuihin vienyt etukäteen eväskassit. Saimme juoda kahvia / teetä ja mutustella voileipiä samalla kun ihastelimme karhuja.Ja nyt niitä kuvia, kyllästymiseen saakka:

 Retken alussa tosiaan sataa tihutti, mutta se loppui jonkun ajan kuluttua. 
Tämä iso uroskarhu tuijotti välillä suoraan kameraan.

Voisi tulla kiire jos tälläinen otus löntystäisi metsäpolulla vastaan. 
Onneksi olimme kojuissa turvassa. 

Sementtitynnyreissä oli ruokana kalanperkuujätettä. 
Maastoon oli myös ripoteltu jonkun verran koiranruokaa. 

Kaksi urosta vähän keskustelivat tuimaan sävyyn. 
Taisi ruokatynnyristä olla kiistaa. 

Tappelu onneksi loppui lyhyeen. Eivät sen kummemmin alkaneet voimiaan mitellä keskenään. 

Hyttysiä oli karhujenkin riesana, kuten kuvasta näkyy. 
Piilokojussa onneksi sai olla jokseenkin rauhassa niiltä. 

Tämä uros on tapellut aiemminkin ja saanut siitä ikävännäköisen jäljen kylkeen. 

Pikkunallea kutittaa.  
Tämä vältteli tarkkaan isoja uroksia. Kiersi ne kaukaa jos olivat yhtä aikaa paikalla. 

















Tässä kuvassa nalle ihankuin pitää kukkaa käpälässään, mutta kalaa se on :) 
 

Hauska töpselikuono.

Taisi olla kalannahka sitkeää kun hampaat irvessä natustetallaan.

Tynnyrinvaltaaja.

Olihan taas upea kokemus. Metsän kuningas on komea eläin. Ne selvästi tiesivät, että kojuissa on ihmisiä kun välillä pälyilivät kojujen suuntaan. Aika kului kuin siivillä karhuja ihastellessa. Tappelukin miltei tuli kahden uroskarhun kesken.
Noin 6 tunnin kuluttua opas tuli hakemaan meidät pois. Hän oli ollut myös yhdessä kojussa koko illan. Olihan siinä taas jännittävä tunne kävellä autolle, kun tiesi, että lähimaastossa liikkuu useita karhuja. 
Tässä Arolan kuvauskojuja : 
 

 
 Olimme Arolan pihamaalla vielä toisen yön ja sen jälkeen jatkoimmekin matkaa kohti Lappia. Siitä voisin tehdä oman jutun. Lopultakin sain tuon ukkokullan suostuteltua Lappiin kesällä. Olikin aivan upea reissu!

Arolan maatila- ja erälomat. 

Banaanileipä

Keskimmäinen tyttäremme Ronja on tehnyt meille kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä banaanileipää. Kakkuahan se oikeasti on , mutta banaanileiväksi kutsutaan. Ja kaksi kertaa sen takia, kun tämä "leipä" häviää aika äkkiä parempiin suihin. Valtavan hyvää !

Banaanileipä

 Resepti on yksinkertainen, joten tämä on arkileivonnainen parhaasta päästä.

Banaanileipä

3 kypsää banaania
3/4 dl sulatettua voita
2 dl muscovadosokeria
1 kananmuna
1 tl soodaa
1 tl vaniljauutetta
ripaus suolaa 
3,5 dl jauhoja (  vehnä,-graham tai spelttijauhoja)
( 2 rkl vastapureistettua limettimehua)
halutessasi rouhittuja pekaani- tai saksanpähkinöitä.

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen.
2. Voitele leipävuoka tai vuoraa se leivinpaperilla.
3. Soseuta banaanit kulhossa ja lisää joukkoon sulatettu voi. 
4. Sekoita joukkoon sooda ja suola. Lisää sokeri, kanannmuna ja vaniljauute. Sekoita joukkoon jauhot.
5. Kaada taikina leipävuokaan ja paista noin tunti 
6. Ota leipä uunista ja annan jäähtyä. Siivilöi päälle tomusokeria.

Banaanileipä

Ronja teki tämän vehnäjauhoilla, mutta kiinnostaa kokeilla seuraavan kerran grahamjauhoilla.
Muscovadosokeri antaa tälle mukavasti lisämakua.  

 

Kakku catering koulutuksen suorittaneelle

Voisin sanoa, että vuosi 2020 alkoi kivasti. Jo kaksi isohkoa kakkua olen saanut tehdä. Tämä kakku meni meidän kuopuksen ystävän valmistujaisjuhliin. Hän suoritti catering alan perustutkinnon. Kakku oli mitoitettu noin 30 henkilölle.Täytteinä oli valkosuklaatäyte  ja vadelmatäyte. Jälkimmäisen linkki johtaa mustaherukkatäytteeseen.   Sen mukaan siis tein täytteen,mutta mustaherukan tilalle tuli vadelmaa.Päälle laitoin kaulintamassaa. Koristeet ovat samasta massasta.Ne tein tällä ohjeella. Loppujen lopuksi melko yksinkertainen ja valmiit kukat ovat kuitenkin ihan näyttäviä. Kakun päällä on kosteuseristeenä sveitsiläistä marenkivoikreemiä.  
 

Seuraavaa kakkuprojektia odotellessa. Se onkin jo tiedossa tammikuun lopulle, aiheena Toy Story. Pitänee katsoa jotain videoita aiheesta, jotta pääsee vähän kärryille mitä pitäisi tehdä :)

Lakritsi-vadelmakakku

Vuosi 2020 alkoi kakun teolla. Mikäs sen mukavampaa. Toivottavasti se on enne hyvästä kakkuvuodesta . Tai ylipäätään leivontsvuodesta. Jospa leipomisaikaa olisikin enemmän tänä vuonna. 
Ystäväni sisko tilasi poikansa 5-vuotissynttäreille 30 henkilön kakun. Poika tykkää lakritsista ja bmx-pyöristä, joten sillä teemalla lähdettiin. 

Lakritsi-vadelmakakku

Täytteiksi pyydettiin lakritsia ja vadelmaa. Tein kaksi kerrosta lakritsimousseeta ja yhden vadelmaa.
Hieman enemmän laitoin lakritsijauhetta kuin ohjeessa, koska halusin saada lakritsin maun paremmin esiin.
Kuorrutteena on kevyesti  lakritsin makuinen kreemi. Valumat ovat tummaa suklaata, jonka sekaan laitoin hieman lakritsikastiketta. Pyörä on vaahtokarkkimassasta tehty. 

Makeaa-blogista löysin tuon lakitsitäytteen. Tein kuitenkin tuon vadelmatäytteen erikseen tällä ohjeella. Mustaherukan tilalle laitoin  vadelmaa.
Kuorrute on myös tehty Makeaa blogin ohjeella sillä erotuksella, että laitoin siihenkin vähän lakritsikastiketta joukkoon. 
Pinnan jätin tarkoituksella epätasiseksi värin suhteen ettei tullut ihan tasaisen harmaata . 
Reunoile tein suklaasta valumat . Suklaaseen lisäsin elintarvikeväriä ja - yllätys - lakritsikastiketta. 

Tässä vielä kuorrutteen ohje :

Kuorrute

• 200 g voita
• 3 dl tomusokeria
• 2 tl lakritsijauhetta
• ½ dl maitoa (ei kylmää)
• mustaa elintarvikeväriä
• (lakritsikastiketta)

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, erittäin kuohkeaksi vaahdoksi. Mausta lakritsilla ja vatkaa joukkoon maitoa, jotta saat sopivan pehmeän kuorrutteen. Ota kakku vuoasta kakkupahvin päälle. Kuorruta kakku ensin ohuelti ja laita jääkaappiin 15 minuutiksi. Värjää loput kuorrutteesta harmaaksi ja kuorruta kakku vielä harmaalla, jotta saat mahdollisimman tasaisen pinnan. Anna kakun kovettua kylmässä ennen valuvan kuorrutteen tekoa.

Lakritsimoussee

Lakritsin ystävälle kakuntäyte.

1 liivatelehti

250 g mascarpone-tuorejuustoa

3 dl kuohukermaa

¾ dl tomusokeria

1 vaniljatanko

1 dl lakritsikastiketta

1 tl lakritsijauhetta

Laita liivatelehti pehmenemään kylmään veteen. Mittaa mascarpone, kerma ja tomusokeri kulhoon. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet täytteen joukkoon. Vaahdota täyte pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon puolet lakritsikastikkeesta. Lämmitä loput lakritsikastikkeesta ja sulata joukkoon liivate. Kaada liivateseos ohuena nauhana lakritsitäytteeseen. 


Laitoin lakritsijauhetta enemmän kuin 1 tl. Halusin tähän voimakkaamman lakritsin maun. Lakritsikastikettakin voisi varmaan laittaa enemmän jos haluaa lakritsin maun paremmin esiin.