Kookospannacotta ja ananashilloke

Tyttäreltä olen saanut lahjaksi kirjan " Vegaanin keittiössä" . Emme ole vegaaneja, mutta välillä tykkäämme keventää ruokavaliota ja tehdä vegaanista ruokaa.
Reissaamme parhaillaan asuntoautolla Lapissa ja olemme tukikohdaksi vuokranneet Holiday Club Saariselältä mökin . Kuulumme Holiday Clubiin ja pisteitä oli kertynyt sen verran, että piti käyttää pois. Muuten emme olisi mökkiä vuokranneet, mutta olihan se viikon reissun jälkeen mukava päästä saunaan ja pesemään pyykkiä. Varsinkin kun meitä on neljä pienessä asuntoautossa 😊
Täällä mökillä tein erään aterian jälkiruuaksi tätä pannacottaa.

Tämä oli oikein hyvää! Raikasta ja ananashilloke sopi tähän erinomaisen hyvin.
Tässä resepti kahdelle:

Pannacotta:
4 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
2 1/2 rkl perunajauhoa
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 limetin raastettu kuori ja mehu

Ananashilloke:
2 dl tuoretta ananasta pieninä kuutioina
1 limetin raastettu kuori ja mehu
2 rkl sokeria
Tuoretta minttua hienonnettuna

1. Kaada kookosmaito kattilaan. Huuhtele kookosmaitotölkki vedellä ja kaada vesi kattilaan.
2. Sihtaa joukkoon perunajauhot ja lisää vielä sokeri, vaniljasokeri sekä limetin kuori ja mehu.
3. Sekoita puuhaarukalla. Kuumenna seosta kunnes se pulpahtaa. Nosta kattila pois liedeltä ja annostele se laseihin.
4. Nosta lasit jääkaappiin muutamaksi tunniksi.
5. Yhdistä hilloketta varten kaikki ainekset kattilassa. Keitä noin viisi minuuttia tai kunnes neste on haihtunut.  Lisää valmiin hillokkeen joukkoon vielä minttua.
Lusikoi pannacottan päälle.

 Tätä teemme toistekin!

Lapin reissu on ollut yksi unelmien täyttymys. Tänne olen haikaillut pitkään, koko aikuisikäni ajan. Nyt lopulta sain aviomiehen suostumaan reissuun. Hän kun on ollut sitä mieltä ettei tänne voi tulla, miljoonat hyttyset ja mäkäräiset käy kimppuun 😃
Yllätys oli suuri , kun ei niitä itikoita niin paljon olekaan. Utsjoella oli enemmän kuin muualla  , liekö Tenojoen vaikutusta.

Olen nauttinut näistä maisemista, tuntureista. Avaruuden tunteesta, hiljaisuudesta ja rauhasta. Kiireettömyydestä. Tiesin, että kun tänne tulen , niin kaipuu Lappiin jää elämään. Tänne haluan uudelleen. Kiehtoo kovasti myös Norja ja Jäämeri. Olisiko se seuraavan reissun kohde? Toivottavasti.

Jäämeri.

Tekisi mieli ajaa niin pitkälle kuin tietä riittää, kunnes se loppuu. " Maailman äärille" jylhiin maisemiin.  Jäämeri kutsuu siis 😊 Seuraavalla kerralla. 

Pikapulla ja saariston rengastie

Kesäkuun alkupuolella pääsimme vihdoinkin kiertämään saariston rengastien. Sääkin oli mitä parhain juuri silloin.  Tosin melko nopealla aikataululla piti mennä , mutta kuitenkin. Vielä ei ole mahdollista tehdä kuin viikonloppureissuja, edelleen ne työt haittaavat muuta elämää . Kohta, ihan kohta on vähän pidempi loma!

Kovasti ei ollut aikaa mitään leipoa reissuun mukaan, joten päätin kokeilla pikapullan reseptiä. Ennakkoluulot olivat kovat, ajattelin sen olevan kuivahkoa känttyä, joka pitää hetimiten syödä ettei muutu kivikovaksi.

Yllätyin positiivisesti. Tämä oli sellaista mukavan mureaa ja mehevää, vielä parinkin päivän päästä. Helppo retkieväs ! Jäi ihan vakituiseen käyttöön meillä. Reseptin löysin Soppa365 sivuilta. 

Pikapulla

Rusinoita en tähän laittanut, kun en vaan tykkää niistä missään leivonnaisissa. 

PIKAPULLA

125 g voita

1 kananmuna

1 ½ dl sokeria

4 ½ dl vehnäjauhoja

2 ½ tl leivinjauhetta

2 tl kardemummaa
1 dl maitoa 

Pintaan :

1 kananmuna

mantelilastuja

raesokeria

tomusokeria

1. Sulata voi. Vatkaa muna ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe. Yhdistä kaikki aineet keskenään.

2.  Nostele lusikalla taikinaa kranssin muotoon leivinpaperilla vuoratulle pellille. Huomioi, että kranssi laajenee paistuessaan.

3.  Voitele kranssin pinta munalla ja koristele mantelilastuilla ja raesokerilla. Paista 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Pikapulla

Varsin kätevä reissueväs.  Ja sitten siihen saariston rengastien kierrokseen. 

Matkaan  riensimme perjantaina kun töistä pääsimme. Lähdimme reissuun Kustavin kautta . Tähtäsimme klo 19 lauttaan ja siihen myös ehdimme. Autoja oli meidän edellä jonossa jo, joten vähän jännitti kuinka käy – joudummeko odottelemaan seuraavaa eli klo 21 lauttaa. Emme joutuneet odottelemaan, kävi nimittäin niinkin hyvä tuuri, että meidän menopeli oli viimeinen auto, joka pääsi kyytiin.

Kustavin Heponiemestä Iniön Kannvikiin matka kesti noin 30 minuuttia ja se on maksuton. Kustavissakin on varsin paljon majoitusvaihtoehtoja jos tulee kauempaa eikä ehdi lauttoihin. Vinkkejä majoituksiin täällä . https://www.kustavi.fi/matkailu/majoitus

Me olimme valinneet ensimmäiseksi etapiksi Björklund Båtslipin https://www.bjorklundbatslip.fi/ . Siellä on venepaikkojen lisäksi asuntoautoille / vaunuille paikkoja ja telttapaikkoja. Olin etukäteen kysynyt ja varmistanut, että sinne saa mennä myöhemminkin. Pelkona oli nimittäin se ettei ehdittäisi / mahduttaisi tuohon klo 19 lauttaan. Alueelle olisi saanut ajaa ja ottaa sähköpaikan itselleen + maksaa aamulla .

Nyt kuitenkin ehdittiin juuri ja juuri siihen aikaan , että henkilökunta oli vielä paikalla. Iniön Kannvikistä piti mennä vielä toisella lossilla lyhyt matka Iniön Skageniin , jossa tämä Björklund Båtslip myös sijaitsee. 

Björklund Båtslip

Alue oli ainakin tähän aikaan vuodesta ihanan rauhallinen. Vierasvenesatamassa oli yksi purjevene , sitten olimme me ainoat asuntoautoilijat . Lisäksi paikalle tuli pariskunta, joka majoittui farmariautoonsa. Eikä ollut mikään nuoripari vaan sanoisin, että yli 50 v.

Ihana rauha, ihana hiljaisuus. Sielu ja mieli lepäsi. Ehdimme käväistä kahvilassakin syömässä erinomaiset paninit. Ainakin mozzarellapanini oli tosi hyvää eikä mieskään valittanut kanapaninista mitään.

Björklund Båtslip

Voihan alkukesän huikea kauneus! 

Siellä se meidän menopeli kököttää, ylhäisessä yksinäisyydessään. Oli ihanan rauhallista!

Sää oli mitä kaunein. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta vielä illallakin.

Lauantaina aamulla matka jatkui kohti Iniön keskustaa. Poikkesimme katsomaan kaunista kirkkoa ja keskustan venesatamaa . Olen aina ollut kiinnostunut kirkoista, tykkään käydä niissä katselemassa. Jo pienestä pitäen isän kanssa kolunut kaikki kirkot kesälomareissuilla.  Kaupassakin piipahdimme. Iniö oli idyllinen saaristolaiskylä, aivan ihana paikka. 

 Iniön kaunis ja idyllinen kirkko. Pappikin oli paikalla järjestelemässä paikkoja kirkollista tilaisuutta varten ja kovin mielellään kertoi kirkosta. 

 Kaunis kirkko kauniilla paikalla.

Iniö

Iniön kauppa.

Iniö lanthandel

Sitten kohti Dalenia ja Houtskärin yhteysalusta . Dalenista pääsee lossilla myös Iniön Keistiöön Sielläkin olisi joskus kiva käydä. Tässä vähän tietoja  Iniöstä :

http://www.parainen.fi/web/kommunerna/inio/fi_FI/o-info/

 Iniö – Houskär välillä kulkeekin yhteysalus ja se on reitin ainoa maksullinen alus. Asuntoauto ja kaksi henkilöä maksoi 75 e . Ei mikään ihan halpa, en ihan noin paljon olettanut sen olevan. Täällä hinnasto: https://www.finferries.fi/media/aikataulut-2019/aikataulu-2019-houtskari-inio-antonia-tidtabell.pdf

Matkan kesto on noin tunnin ja m/s Antoniassa on pieni kahvilakin, josta saa kahvia yms. ja pientä purtavaa. Me tyydyimme istumaan autossa ikkunat avoinna kun satuimme saamaan aitiopaikan aluksen etuosasta. Asuntoautossa istuukin sen verran korkealla, että näkymät merelle  olivat esteettömät. Kyllä saaristo on kaunis!

m/s Antonia välillä Iniö - Houtskär

 Heti Houtskärin puolella lauttarannassa on Mossala island resort. http://mossala-island-resort.com/ Siellä on eri majoitusvaihtoehtoja, myös leirintäalue.  Me emme jääneet siihen yöksi, koska halusimme edetä vähän pidemmälle ajanpuutteen vuoksi. Kävimme kuitenkin katselemassa paikkoja ja kiipesimme lähellä olevaan pieneen näköalatorniin. 

Mossala ja alkukesän vihreyttä. 

Mossala, Houtskär

Tällaisia pieniä söpöjä mökkejäkin Mossalassa on vuokrattavana.

Alla näkymiä tornista.

Mossalan näköalatorni

 Toinen huikaisevan kaunis näkymä tornista. 

Mossalan näköalatorni

Poikkesimme myös Houtskärin keskustaan. Pieni idyllinen kylä. Minä pidän tällaisista hiljaisista , pienistä kylistä. Jossain näin sanottavan , että ”Houtskär on mitäänsanomaton” , mutta se on makukysymys. Millä mittapuulla mitäänsanomaton , ainakaan hulinaa ja vilskettä ei ollut. Ehkä sitäkin joku kaipaa. Me tykättiin kovasti. Kävimme https://skagen.fi/ syömässä ranskalaiset ja hyviä olivatkin! Täällä oli melko paljon väkeä ainakin verrattuna siihen mitä matkan varrella muuten oli. Hyvä kun kauppa käy. 

 Tämä lokki oli tehnyt pesänsä alueella olevan laiturin nokkaan ja hyökkäilikin ärhäkkäänä veneilijöitä kohti. Vähän poikanenkin siellä pilkistää. 

Ja miten kaunis puinen kirkko Houstkäristä löytyikään! 

 

Houtskärin kirkko

 

Houtskär

 Tiet Houtskärin puolella olivatkin kapeampia kuin Iniön puolella.
Onneksi liikenne oli vähäistä.

Venevajoja Houtskärissä

Matkamme jatkui Houtskärin saaren läpi. Olimme päättäneet majoittua ( jos tilaa on) Kittuis camping & Caravan alueelle, joka on aivan Houtskärin ja Korppoon välisen lautan rannassa. Mahduimme! Alue on kaunis , väkeä ei ollut paljon ja ne , jotka siellä olivat, olivat metelöimätöntä kansaa. Ihanaa!

Alueella on pieniä leirintämökkejä ja sähköpaikkoja + telttapaikkoja. Meidän lisäksi siellä oli 4 muuta asuntoautoa ja yhdessä mökissä oli pyöräilijöitä. Rauha oli siis taattu. Asuntoautopaikat ovat kaikki merinäköalalla, luksusta!  Vastaanotossa on pieni kauppa, baari ja kahvila. Asetuttuamme me piipahdimmekin upealla ihan meren rannalla olevalla terassilla. Läheisellä kallioluodolla pesi tiiroja ja lokkeja. Niiden touhua oli mukava seurata samalla kun siemaili kylmää juomaa auringonpaisteessa.

Selailin netissä olevia arvosteluita tästä paikasta. Moni sanoi palvelun olevan epäystävällistä. No omistajapariskunta on 70  v ( aviomies jutteli tämän herran kanssa) , tämä herra tyypillinen suomalainen juro mies. En kokenut , että olisi ollut epäystävällinen , oli enemmänkin vähäpuheinen. Kyllä hän alkoi jutella kun itse aloitti.

Heillä alkaa ikä tulla vastaan ja tämä vaimo olisi halukas pikkuhiljaa lopettamaan koko touhun. Mies vielä haluaisi jatkaa, koska kokee tekevänsä työtä, joka ei kuitenkaan tunnu työltä. Uskon, puitteet ovat upeat! Tosin tiivistä työtä on se 3 kuukautta ja sitten saakin olla vapaalla lopun vuodesta. Hmm, kuulostaa houkuttelevalta…. Pitäisköhän alkaa kauppoja hieroa kyseisestä paikasta :)

 

Kittuis camping & caravan terassi

Kittuis camping & caravan

 Kyllähän tässä olisi istuskellut vaikka kuinka kauan 

Kittuis camping & caravan

 Suurenmoisen kaunis paikka !

Kittuis camping & caravan

 Ruotsinlaivatkin lipuivat ohi. 

Lossi saapuu. 

Rannalla oli grillauspaikka. 

Kittuis camping & caravan

Uimarantakin alueella on. 

Seuraavana aamuna heräilimme rauhassa ja pakkasimme kamppeet. Kävimme lauttarannassa katsomassa lossin aikataulut . Menimme ajoissa jonoon, jotta pääsemme mukaan.  Mikäs siinä oli odotellessa, upeissa maisemissa. Ja sääkin oli mitä mainioin . 

Houtskär – Korppoo lauttamatka kesti noin 30 minuuttia. Korppoossa olemme käyneet aiemminkin muutaman kerran ( Paraisten kautta), mutta saaristokeskus Korpoström (http://skargardscentrum.fi/?lang=fi) oli vielä vieras paikka, joten sinne menimme käymään. Komea paikka olikin.  Väkeä ei upealla ravintolan terassilla ollut yhtään, siihen osui tuuli suoraan mereltä. Majoitustakin siellä näyttää olevan , joten oikein monipuolinen paikka. 

Korpoström

 Alueen majoituspaikkoja

 Tämä ei tainnut kuulua majoitusvaihtoehtoihin. Ihana pieni mökki. 

 Korppoosta jatkoimme matkaa Nauvoon. Korppoo – Nauvo välillä on taas yksi lautta . Se on ihan lyhyt väli, kesto noin 10 minuuttia. Nauvossakin olemme käyneet useamman kerran. Kesällä on kiva tehdä päiväretki Rymättylän Hankan kautta Nauvoon. Sillä välillä kulkee m/s Östern . Olemme auton jättäneet Hankan rantaan ja käväisseet Nauvossa oleilemassa ja syömässä.

Nauvo on kohtalaisen vilkas paikka. Siellä on monta majoituspaikkaa, jos haluaa yöpyä. Rannalla on erilaisia myyntikojuja. 

Nauvo

 Pizzerialaiva Najaden Nauvossa.

Me kävimme pizzalla laivaravintola Najadenissa ( https://www.najaden.fi/) . Siitä on tullut meille vakiopaikka Nauvossa käydessä. Pizzat ovat herkullisia, juuri sellaisia joista tykkäämme. Pohja on ohut ja ”rapea” , mutta ei palanut ( kuten usein saattaa ohuiden pohjien kanssa käydä) , täytteitä juuri sopivasti eikä juustoakaan liikaa. Ei siis ole mikään rasvalätty . Täydellinen minun makuuni ainakin.

 

Nauvosta matka jatkuikin kohti Paraista ja kotia. Näistä rengastien kunnista Parainen on se kaikista tutuin ( Naantalia lukuunottamatta, sekin osuu pienen rengastien varrella ) , joten emme sinne sen kummemmin tällä kertaa jääneet ihmettelemään. Kalkkilouhoksen  näkölapaikalla (http://www.saaristonrengastie.fi/content/kalkkilouhoksen-nakoalapaikka) emme koskaan ole kuitenkaan käyneet, joten päätimme käydä siellä joku viikonloppu ihan erikseen.

Ennen Paraisten keskustaa Nauvosta päin tultaessa sijaitsee Sattmarkin kahvitupa https://sattmark.fi/. Siellä olemme useamman kerran käyneet ja aina siellä tuntuu olevan väkeä. Tosin hinnat olivat melko suolaiset nykyään. Kaksi pientä kahvia ja munkki maksoivat yhteensä 10 e!  Eli munkki ja kahvi 5 e. Taisi olla kalleimmat munkkikahvit mitä olemme juoneet, ei ainakaan mieleen tule mitään muuta paikkaa, jossa olisi siitä pulittanut noin paljon. Ehkä santsikuppi olisi kuulunut hintaan, ei huomattu kysyä . Paikkahan on tosi idyllinen ,joten kai munkkikahveista kerran kesässä voi sen verran maksaa. 

Sattmark kaffestuga

Tässä 10 e kattaus :  

Se oli meidän reissu. Paraisilta kotiin Naantaliin. Voin suositella rengastietä. Tykättiin kyllä. Ainakin  kesäkuun alussa ( 7.-9.6.) oli hiljaistakin, joten ei ollut mitään ruuhkia alueilla tai teillä. Tiethän ovat aika ajoin melkoisen kapeita , ainakin Houtskärissä.

Joskus taas uudelleen .

Suklaabritakakku

Silloin harvoin kun teen britakakkua, niin teen siitä tämän suklaisen version. Tuo rahkainen täyte sopii mielestäni täydellisesti tähän. 
Tein tätä meille juhannuksen kahvipöytään. Juhannuksen olimme ihan kotona. Ei ollut erityistä intoa lähtee  mnnekään, mikäs sitä on kotona ollessa.

suklaabritakakku

Suklainenkin versio sopii hyvin kesän kahvihetkiin. Tykkään tästä enemmän kuin tavallisesta britakakusta. 
 Tässä vielä resepti. 

SUKLAABRITAKAKKU 


Pohja:
125 g voita tai margariinia 
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeritonta, tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Marenkikuorrutus:
3 valkuaista
1 dl sokeria
1/2 dl kaakaotomusokeria

Täyte:
50 g suklaata
1 prk ( 2 1/2 dl ) suklaakermaa
1 prk ( 200 g) sitruunarahkaa
(1/2 dl kaakaotomusokeria)
1-2 banaania

Päälle :
100 g suklaata 
marjoja 

1. Voitele uunipellin kokoinen leivinpaperi. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
2. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vatkaimella. Vatkaa keltuaiset joukkoon.
3. Yhdistä kuivat aineet ja siivilöi ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. 
4. Levitä taikina ohueksi levyksi voidellulle leivinpaperille.
5. Vatkaa valkuaisia marenkia varten pari minuuttia. Lisää sokeri vähän kerrallaan ja lopuksi kaakaotomusokeri. Levitä pellille kakkupohjan päälle.
6. Paista uunin keskitasolla 20-30 minuuttia. 
7. Jäähdytä levy ja leikkaa kahteen osaan. 
8. Rouhi suklaa pieneksi.
9. Vaahdota suklaakerma. Sekoita se rahkan ja tomusokerin kanssa. Levitä seos toiselle kakkupohjalle. Ripottele päälle suklaarouhetta.
10. Viipaloi banaanit ja levitä ne suklaakermaseoksen päälle. Nosta toinen kakkulevy päälle.
11.  Sulata koristelua varten suklaa ja levitä teelusikalla raitoja päälle. Koristele marjoilla.

Taaskaan en löytnyt suklaakermaa, joten käytin täytteeseen tavallista kermaa, jonka sekaan laitoin suklaakastiketta. Tllä kertaa käytin sitruunarahkan sijaan vaniljarahkaa, koska sitä oli jo valmiiksi jääkaapissa. Sopii ihan yhtä hyvin sekin tähän kakkuun.
Kakun päälle ei tällä kerralla riittänyt suklaata , laitoin siihen vähän suklaakastiketta. 
Ihanaa herkkua tämä kyllä on !

Suklaabritakakku