sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Uunissa paistetut donitsit

Sunnuntai-ilta ja aloin miettiä, että jotain olisi kiva leipoa. Jotain helppoa kun kellokin oli jo lähemmäs kahdeksan illalla. Mieleen tuli talteenottamani linkki Suklaapossun donitseihin. Niiden teko oli suunnilleen ainekset sekaisin keskenään ja uuniin. Donitispeltikin minulla on, joten niitä siis tekemään. 


donitsit
Näistä tuli aivan ihania! Pehmeitä ja niin hyviä!  Näitähän voisi koristella vaikka millä, mutta tällä kertaa tyydyin sokeri-kaneliseokseen. 
Tässä vielä Suklaapossun maanmainio resepti :

UUNISSA PAISTETTAVAT DONITSIT

0,5 dl öljyä
1,25 dl piimää
1 kananmuna
1 dl sokeria
1/2 tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa

Päälle :

50 - 100 g voita
sokeria ( 1 dl)
kanelia ( 1-2 tl)

1. Sekoita kulhossa  öljy, piimä,kananmuna ja sokeri. 
2. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ne nesteiden joukkoon. Sekoita, mutta älä vaivaa.
3. Öljyä donitsipelti kevyesti. 
4. Laita taikinaa vaikka pakastuspussiin tai purostuspussiin ja pursota donitsipellin koloihin noin puolilleen. 
5. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 6-7 min. Seuraa donitseja, äläkä kypsennä niitä liikaa. Valmis donitsi on keskeltä kevyesti painettuna kiinteä, mutta pehmeä.
6.  Sekoita kaneli ja sokeri keskenään. Jos haluat erittäin kosteat ja maukkaat donitsit, sulata niitä varten 100 g voita. Dippaa donitsit kuumaan voihin heti uunista oton jälkeen n. sekunnin ajan. Lusikoi donitsin päälle sokeri-kaneliseosta joka puolella. 

Minä en dipannut donitseja voihin vaan voitelin  ne sulatetulla voilla ja kastoin sokeri-kaneliseokseen. 
Piimää ei jääkaapissa ollut, mutta oli maitoa ja maustamatonta jogurttia, joten laitoin niitä molempia. 
Nämä olivat kyllä todella helppotekoisia ! Yhtäkkä heräsi ajatus leipomisesta ja kohta oli uunituoreet donitsit pöydässä. 
Näitä taidan tehdä myös tyttärenpojan 1 v. synttäreille parin viikon kuluttua. 


uunissa paistetut donitsit

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Pätkiskääretorttu

Nopeaa herkkua olimme vailla, kun koko porukka oli taas viikonloppuna koolla. Eli myös vanhin tytär perheineen oli paikalla. 
Kääretortuthan ovat nopeita ja "to do-listalla" on jo jonkun aikaa ollut Fazerin sivuilta löydetty pätkiskääretorttu. Sitä sitten tekemään. 

pätkiskääretortu
 Pehmeää ja mehevää. Tämä torttupohja vaan on melkein samanvärinen kuin täyte, joten näyttää ettei täytettä olekaan. Oli sitä ja runsaanlaisesti. Kun aloin tätä pohjaa tehdä , niin huomasin ettei olekaan tummaa leivontakaakaota kaapissa. Piti käyttää valmista kaakaojauhetta ja koska siinä on itsessää jo sokeria , niin laitoin sitä vähemmän kuin normaalisti olisin laittanut. Siitä johtuu kääretorttupohjan vaalea väri.

PÄTKISKÄÄRETORTTU

pohja:
4 kananmunaa
1,5 dl sokeria
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta

täyte : 
1 pussi ( 140 g) Pätkis min-bites suklaapaloja
200 g tuorejuustoa
2 dl kermaa
1 rkl sokeria

1. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet ja siivilöi seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Paista 225 asteessa n. 6 minuuttia.
2.  Kumoa kääretorttupohja kuumana sokeroidun leivinpaperin päälle ja anna jäähtyä.
3.Valmista täyte: Sulata Pätkikset mikroaaltouunissa (noin 1 min. / 400 W). Sekoita tuorejuusto sulatetun suklaan sekaan. Vaahdota kerma ja yhdistä ja sekoita täytteen ainekset.
5. Lusikoi täyte kääretorttupohjan päälle ja kääri rullalle.

Helppoa ja hyvää. Maistui kyllä kaikille!

 
 

torstai 17. tammikuuta 2019

Runebergintortut

Otimme vähän varaslähdön Runebergin torttuihin , koska keskimmäinen tyttäristämme toivoi niitä ennenkuin lähtee Skotlantiin opiskelemaan. Jo ensi viikolla, voi sentään. Äiti taas ikävöi täällä kaukana :(
No, vuosi menee äkkiä ja Ronja on saanut sitten suoritettua ne opinnot, jotka tavoitteena olivat. Olen iloinen hänen puolesta vaikka ikävä tuleekin. Pitää nyt taas tottua siihen, että on häneen vain puhelimen kautta yhteydessä. Onneksi on facetime mahdollisuus, saa näköyhteydenkin.


Tein nämä vanhalla reseptillä on, joka on perua entiseltä Perniön leipurilta.

Itse tykkään kovasti Runebergin tortuista. Niitä pitää kyllä tehdä vielä toinenkin kerta. Tai vaikka kolmaskin. 

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Bataattirieskat

Jouluna meillä oli ruokapöydässä mm. bataattilaatikkoa, jonka keskimmäinen tytär teki. Varsin hyvää olikin!
Sitä kuitenkin jäi jonkun verran ja joulun jälkeen teinkin siitä rieskoja. 

bataattirieskat

Nämä olivat suussasulavan maukkaita! Jopa vävy ( tai ainakin melkein vävy) piti näistä kovasti. En tiedä oliko hän tietoinen siitä, että näissä oli batattilaatikon jämät. Enkä viitsinyt mainita sen jälkeen kun ensimmäisen rieskan oli syönyt ja tykkäsi siitä. Hän kun ei pahemmin perinteisistä jouluruuista perusta. Jouluiset laatikkoruuat jää häneltä syömättä. 
Tein nämä Valion juuresrieskojen ohjeella . Jauhoja laitoin vähän sitä sun tätä, mitä kaapista löytyi. 

 Bataattirieskat

 5 dl joululaatikkoa
1/2 tl suolaa
1/2 dl juoksevaa margariinia / voita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja tai kaurajauhoja tai ruisjauhoja

1. Sekoita kylmän laatikon joukkoon suola, voi  ja jauhot.
2. Lusikoi taikinasta noin kananmunan kokoisia paloja leivinpaperin päälle. Taputtele taikinapalat jauhotetuin sormin tasaisiksi ja pyöreiksi rieskoiksi. Pistele haarukalla.
3. Paista 250 °C:ssa noin 12 minuuttia tai kunnes rieskat ovat saaneet väriä
Erittäin maukkaita. Muita laatikoita meillä ei jäänytkään. Paljon niitä ei edes ollut, koska syöjiä ei ole kuin minä ja aviomies. Tosin perunalaatikkoa syövät tyttäretkin, mutta muut laatikot jäävät väliin. Tätä bataattilaatikkoa kyllä söivät. Paitsi vävy. 
 
Rieskoja voisi tehdä useammin kun ovat niin maukkaita ja nopeita valmistaa. Josko koittaisi sen suhteen "ryhdistäytyä." 


lauantai 5. tammikuuta 2019

Dominojuustokakku

Uudenvuoden aaton kunniaksi jälkiruuaksi meillä oli dominojuustokakkua. Sen resepti löytyi Fazerin sivuilta .
Tätä  sanottiin  helppotekoiseksi, se oli osasyy miksi tämän halusin tehdä. Sillon ei ollut aikaa alkaa väkertää mitään monimutkaista vaan mentiin helpoilla resepteillä.

Dominojuustokakku
 Tämä oli maultaan raikasta , maistui vähän kuin jäätelölle. Johtuu varmaan vaniljakastikkeesta.  Liian pienen kakun tein, olisi maistunut seuraavanakin päivänä tämä.
Pitää tehdä pikapuoliin uusi. Nuorin tytär ei saanut tätä ollenkaan, kun tuli vasta vuoden ensimmäisen päivän illalla kotiin. Kakku oli siihen mennessä jo tuhottu.

Dominojuustokakku  ( vuoka noin 20 cm)

pohja :
1 pötkö ( 175 g ) dominokeksejä
noin 35 g sulatettua voita 

täyte:
5 liivatelehteä
2 1/2   vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200 g tuorejuustoa
1/2 dl sokeria  ( maun mukaan)
3 tl vaniljasokeria
2-3 rkl kiehuvaa vettä 


Murusta keksit kaulimella pienessä pussissa nuijien. Ota murusiat puolet erilleen ja kaada voi niiden sekaan. 
 Leikkaa irtopohjavuoan (Ç÷18-20 cm) pohjalle leivinpaperi. Laita keksimuru-voiseos vuokaan. 
 Vaahdota vaniljakastike, vatkaa joukkoon tuorejuusto, sokeri ja vaniljasokeri. 
Liota liivatelehtiä kylmässä vedesäs n. 5 min, purista vesi pois ja liuota liivatelehdet kiehautettuun veteen. Sekoita tasaiseksi ja lisää neste ohuena nauhana täytteeseen koko ajan sekoittaen. 
Maista täytettä ja lisää tarvittaessa sokeria. Kaada täyte vuokaan keksinmurupohjan päälle ja nosta jääkaappiin hyytymään n. 4 tunniksi tai yön yli.
Ripottele loput Domino- keksinmurut pinnalle. Irrota kakku varovasti vuoasta ja siirrä tarjoiluvadille.

Minä ripottelin vähän täytteeseenkin domikokeksin muruja. Hyvälle maistui ja oli yksinkertainen tehdä . Suosittelen!

Dominojuustokakku

torstai 3. tammikuuta 2019

Piparkakku-vaniljakierteet


Joulun jälkeen mentiin vielä vähän piparkakkuteemalla. Näin tällaiset piparkakkuiset vaniljakierteet Yhteishyvän sivuilla ja vaikuttivat kuvan ja tekstin perusteella sen verran mielenkiintoisilta, että halusin testata.



Nämä olivat varsin maukkaita! Lisäplussaa siitä, että olivat nopeasti valmiita, koska nämä tehtiin valmiista croissant-taikinasta. Saa tehtyä kahvipöytään yhdessä hujauksessa jos vain tykötarpeet löytyvät.



Piparkakku-vaniljakierteet , 12 kpl




1 kpl (à 240 g) croissant-taikinaa


3 kpl piparkakkua
(200 g) vaniljatuorejuustoa
2 tl sokeria
1 tl piparkakkumaustetta

1. Säädä uuni 200 asteeseen. Murenna piparkakut ja sekoita ne tuorejuustoon. Lisää sokeri ja piparkakkumauste.
2. Aukaise taikina pakkauksen ohjeen mukaan ja levitä pöydälle. Levitä piparkakkutuorejuusto taikinalle.
3. Kääri taikina rullaksi aloittaen leveämmältä sivulta. Leikkaa rulla noin 12 viipaleeksi. Aseta viipaleet muffinivuokiin. Voitele kananmunalla ja kypsennä uunissa 12–15 minuuttia.

Ja se oli siinä. Makumaailmaan saisi helpolla  vaihtelua vaihtelemalla tuorejuustoa ja mausteita. Mieleen tuli keväinen versio , sitruunan makuinen vaikka.























































tiistai 1. tammikuuta 2019

Vinksahtanut muumitalo ja vähän joulun + loppuvuoden tunnelmia

Loppuvuosi taas mennä hurahti. Paljon en leiponut, mutta toki jotain tuli tehtyä. Lapsenlapselle lupasin tehdä oman piparkakkutalon ja pikapikaa väsäsin muumitalon. Sen oli näköinenkin, että on pikaiseen tehty. Sen tekeminen jäi aatonaattoon ja silloin oli yhtä sun toista muutakin puuhaa vielä. 
Jouluaattona kuitenkin menimme joulurauhan julistukseen aviomiehen  kanssa. Ahkerat tyttäret jäivät kotiin puuhastelemaan jouluruokien parissa. Oi onnea! Melkeinpä valmiiseen pöytään saimme tulla, kun palasimme kotiin.

 



Perinteeksi on muodostunut joulurauhan julistuksen jälkeen poiketa glögille Hunter´s Inn nimiseen pubiin . Mukana aviomiehen lisäksi on sisko miehensä kanssa. 
Hunter´s Inn sen takia, kun se on lähellä tätä vanhaa suurtoria ja siinä on ulkoterassi avoinna. 
Mukava istua ulkona kuuman glögin kera.  


Joulun vietimme siis meillä. Koko porukka oli koossa, koska vanhin tytär oman perheensä kanssa tuli myös meille. 
Jouluherkkuina oli muunmuassa keskimmäisen ja nuorimman tyttären tekemiä kookos-, pähkinä-, ja nonparellipalloja. Niihin jää koukkuun. Ja sitä taatelikakkua, jota minun on pakko jouluna saada. 



Keskimmäinen tytär teki myös aivan ihanaa saaristolaislimppua.





Ja se vinksahtanut muumitalo . Tosin sitä ei kukaan jaksanut enää syödä, joten se jäi meidän lasivitriiniin odottelemaan vuoden vaihdetta. Olimme silloin päättäneet sen porukalla syödä. 













Joulupukkikin meillä kävi ja pieni tyttö hävisi verhon taakse. Hiukan uskalsi sieltä lopulta kurkkia , kun joulupukki vähän yritti juttua haastaa.  Sohvan ja verhon takaa tuli kuitenkin esiin vasta sitten, kun joulupukki oli lähtenyt .
Innan pikkuveli oli joulupukin vierailun aikaan päiväunilla, joten hänen suhtautuminen joulupukkiin jäi arvailujen varaan. Ehkä ei olisi ollut moksiskaan, kun on niin pieni poika vielä. 



Vanhimman tyttären porokoira Dina oli tietenkin joulun vietossa mukana. Se tykkää avata lahjoja ja avaisikin mielellään kaikkien lahjat jos silmä välttäisi. 


Keskimmäisen tyttären kissa , Viltsu ( joka asuu nyt toistaiseksi meillä, koska tytär taas kohta lähtee maailmalle opiskelemaan) sai kissanminttulelun lahjaksi ja se olikin mieleinen. Minttupöllyissä se yöllä meni ympäri huushollia niin, että kaatoi vesikuppinsakin :D 


Kohta nämä ihanat koristeet pitääkin säilöä varastoon odottamaan uutta joulua. No, onhan se kiva alkaa odottaa kevättä. Tosin talvikin on kiva, ainakin jos on jonkun verran lunta ja sopivasti pakkasta.








 Uutta vuotta vastaanottamaan saimme taas koko porukan kasaan. Tosin nuorin tytär ( 17 v) lähti omien kavereiden kanssa ulos, mutta muuten olimme koolla. 
Tuhosimme muumitalon porukalla. 



Tässä kuvassa Inna pitää taloa pystyssä, jotta siitä saa helpommin paloja irti . Ei yritä suojella sitä ahneilta syöjiltä vaikka äkkiseltään näyttääkin siltä. :D



Me emme ole koskaan raketteja ampuneet emmekä tehneet poikkeusta nytkään. Muutama tähtisadetikku riitti meille . 

 Hyvää uutta vuotta kaikille!