Galdotievassa kun ei viitsinyt paljon ulkona
olla itikkalaumojen hyökkäysten takia. niin leivoin sitten asuntoautossa
croissantteja valmiista Danerolles.fi taikinasta. Tuolla kun eivät helteet ahdistaneet. Oli sellainen sopiva kesäsää. Näitä croissantteja on helppo tehdä ja
vaihtoehtoja täytteisiin on niin paljon kuin vaan mielikuvitusta riittää.
Tein tällä kerralla täytteen suklaasta, banaanista ja
maapähkinävoista. Mukava oli herkutella tuoreilla croissanteilla ja katsella
yötöntä yötä.
Seuraavana aamuna matka jatkui kohti Norjaa.
Ensimmäinen etappimme oli Hammerfest. Siellä yövyimme kaksi yötä. Paikkana
Storvannet Naf camping. Sijainti oli ihanteellinen . Keskusta kävelymatkan
päässä ja alueelta oli helppo lähteä patikointireiteille. Esimerkiksi Tyven:n
( https://ut.no/turforslag/117534
) huipulle oli hyvä yhteys alueelta. Huipulle menee useampi reitti. Upeat
oli maisemat . Pidimme evästauon huipulla.
Tämä ei sentään huipulta ole vaan alempaa.
Tässä pari kuvaa huipulta :
Huipulle kiivetessä oli vähän sumuista, mutta onneksi selkeni ennen kuin olimme ylhäällä. Upeat maisemat!
Ihana hiljaisuus . Ja tunne, että oli jossain kaukana kaikesta . Unohti hetkeksi jopa nykymaailmassa tapahtuvat pahuudet.
Hammerfestista matkamme jatkui itää kohti.
Norkapp jäi välistä, ehkä sitten joskus henkilöautolla. Arvelutti se pitkä
merenalainen tunneli, jossa suurin korkeusero on 9 %. Josko meidän
asuntoautovanhus vaikka hajoaisi keskelle tunnelia – ajatus ei houkuttanut.
Vähänpä tiesimme tässä vaiheessa mitä oli
edessä. Melkein samanlaiset jyrkkyydet, tosin maan päällä eikä meren alla.
Olimme ajatelleet yöpymistä Ifjordissa, mutta leirintäalueelle vei sen
verran jyrkkä hiekkatie ettei me meidän vanhuksella uskallettu sinne lähteä.
Ollaan joskus Suomessa jääty sutimaan hiekkatielle mäkeen.
Suunnitelmiin muutos. Googlettelun jälkeen
päätimme lähteä Mehamniin. Kuvaukset netissä siitä paikasta kuulostivat
kivoilta. Kalastajakylä ihan pohjoisimmassa Norjassa, aavan meren rannalla. Alkuun sää oli ihan ok, mutta sitten alkoi tuulla kovaa ja pilvet roikkuivat tosi alhaalla. Ja kun tuo tie nousi ylöspäin tuntureille ja välillä taas vähän alaskin , niin siellä sitten ihan pilvissä ajettiin. Näkyvyys noin 10 metriä eteenpäin, mutkitteleva vieras tie . Oli vähän turhan jännää. Ja vielä se puuskittainen tuuli. Eikä ollut tuolla maastossa suojaa mistään puista, kun niitä ei siellä kasvanut.
Tässä kuva näkyvyydestä tiellä Ifjord - Mehamn. Ja kova puuskittainen tuuli päälle.
Täytyy sanoa, että huokaistiin helpotuksesta kun perille päästiin. Mehamnissa leiriydyttiin ja ihmeteltiin säätä. +11 astetta , kova tuuli suoraan Jäämereltä. Ja sumua. Kävimme säästä huolimatta kävelyllä kylällä. Kun ei satanut, niin mikäpä siinä oli tuulessa taapertaessa. Ei suomalainen kylmyyttä pelkää!
Ei sinä iltana paljon muuta sen lisäksi tehtykään kuin ruokaa autossa ja käytiin illalla suihkussa. Ne tilat olivat melko uudet, joten olivat ihan hienot. Majoitumme siis Nordic Safari adventures leirintäaluueella. Yhtään telttaa ei ollut, sattuneesta syystä. Olisi kyllä lähtenyt lentoon.
Tässä rakennuksessa oli joulumuseon lisäksi baari. Tosin kiinni meidän saapumispäivänä, mutta päätimme poiketa katsomaan seuraavana päivänä.
 |
Nissehuset |
Onneksi seuraavana päivänä sentään aurinko paistoi . Tuulista oli edelleen, mutta ei se haitannut . Pääsimme tutkimaan ympäristöä siten, että merellekin näki .
Nordic Safari adventures rakennuksia.
 |
Mehamn |
Paljon kalastusaluksia. Ei ole vaikeaa päätellä tämän kylän pääelinkeinoa. Oli Mehamnissa pieni lentokenttäkin ja katselimme , kun pieni kone laskeutui aina välillä ja lähti taas matkaan. Aikamoista siinä tuulessa.
Hieno Mehamnin kirko. Tänne ei valitettavasti päässyt sisälle ainakaan silloin kun me täällä olimme.
Minusta on hauskaa poiketa kirkkoihin. Tehtiin niin jo silloin kauan sitten kesälomareissuilla isän kanssa. Aina tilaisuuden tullen poikettiin kirkkoja katsomaan.
 |
Mehamn |
Kävelimme patikointireittejä myöden vähän Mehamnin ulkopuolelle. Uskomattoman upeaa. Aava meri aukesi silmien edessä. Ei haitannut tuulikaan , kun vaan ihailimme upeaa Jäämerta. Ja se hiljaisuus! Sitä rakastan. Paitsi tuulen vinkuna oli tietty kova, mutta se ei haittaa mitään.
Harmi ettei valaita näkynyt . Kuulemma sekin olisi ihan mahdollista Mehamnissa.
Mehamnin kylä .
Löytyipä Mehamnista leipomokin. Sinne toki piti päästä maistelemaan paikallisia leipomuksia. Leipääkin ostimme mukaan.
Leipomossa kävi melko tiuhaan väkeä. Hyvä niin. Tosin tämä onkin ainoa laatuaan siellä. Leipomon tuotteita löytyi myös paikallisesta kaupasta .
Iso mukillinen teetä maksoi 2,70 e. Wiener maksoi 4,60 e. Ne olivat tuollaisia peruswienereitä ; toisessa vaniljakreemiä ja toisessa kanelia . Sama pohjataikina niissä oli. Leipä maksoi 4,70 e ja siivuttivat sen myös valmiiksi.
Kun sitten Mehamnista lähdimme, niin paistoi onneksi aurinko. Edelleen oli hieman tuulista, ei tosin niin kova tuuli kuin saapuessa. Nähtiin vähän maisemiakin kun ei tullessa nähty muuta kuin sumua / pilviä.
Kaunistahan siellä oli. Voisi sitä uudelleenkin Mehamniin mennä , mutta ei meidän nykyisellä asuntoautolla, Oli turhan jännittävää. Koko ajan oli vähän pelko , että auto hajoaa sinne keskelle ei mitään. Mehamnista olisi lyhyt matka Gamvikiin Slettnesin majakalle, joka on maailman pohjoisin mantereella oleva majakka. Ja patikointireittejäkin on Mehamnissa ja Gamvikissa ympäriinsä. Ne jäivät odottamaan seuraavaa kertaa ja parempaa säätä.
Jatkuu vielä.....