keskiviikko 27. toukokuuta 2026

Herkkunyytit ja nostalgiaa

 Nämä herkkunyytit ovat niin hyviä! Ja nopeita valmistaa. Vaihtelua näihin saa täytteittä. Tällä kerralla käytin vaniljakreemin kanssa Valion kinuskikreemiä. Tein vaniljakreemin jauheesta . Mitä herkkua olivatkaan!


Ja sitten nostalgiaa. Kaappeja siivotessa löysin leimasimen meidän leipomoajoilta. Se oli sitä aikaa, kun näitä leimoja vielä käytettiin. Those were the days! Tosin eihän se työ mitään helppoa ollut. Kahdestaan miehen kanssa leipomoa ja Perniön keskustassa sijaitsevaa kahvilaa pyöritettiin ja silloin oli vielä kaksi alle kouluikäistä lasta. Ihan kivaa aikaa ( vai kultaako aika muistot) , mutta rankkaa työntekoa ilman lomia. Muistan niiltä ajoilta ainakin jatkuvan väsymyksen ainakin. Yöunet jäivät yleensä vähiin.  

Leipomon nimi oli Kotileipomo Sokerisydän. Teimme silloin mm. sokerisydän - nimisiä pikkuleipiä ja siitä tuli myös leipomon nimi. Mietinkin blogia perustaessa vuonna 2012 josko olisin ottanut Sokerisydän nimen käyttöön, mutta jostain syystä en kuitenkaan ottanut. 



Vanhimman lapsen lähestyessä kouluikää aloimme pohtia , että jatkammeko leipomoa ja jäämme Teijolle vai päädymmekö toiseen ratkaisuun. Teijo oli viihtyisä paikka asua . Luonto ja meri oli lähellä ja yhteisö oli pieni ; ihmiset tunsivat toisensa. Koulukin oli pieni ja turvallisen tuntuinen. Meillä oli pieni vene, jolla lyhyillä vapailla lähdimme seikkailemaan. 

Mietimme kuitenkin, että lomia ei tule jatkossakaan olemaan vaan se elämä olisi siinä leipomolla. Niin mukavaa kuin yrittäminen olikin ja varsinkin leipominen työkseen, niin helppoahan se ei ollut. Lopulta vaaka kallistui siihen, että leipomo lopetetaan ja muutamme tuttuihin maisemiin Naantaliin. Ja sillä tiellä olemme, Naantalissa edelleen . Leipominen ei ole ollut kummankaan työ täällä. 

Palataan blogin nimeen . Aviomies on aina tuntenut minut lempinimellä Tita. Helsingissä töissä ollessa ( ennen lapsia) sain eräässä työpaikassa lempinimen Tita. Sinä aikana tapasin aviomieheni ja minua kutsuttiin silloin kavereidenkin kesken Titaksi. Kun aloin miettiä blogin nimeä , niin en saanut mitään sopivaa nimestä Maritta. Tyyliin Marittan munkit tai vastaavaa :D . Ja koska mieheni ja hänen perheensä kutsuu minua edelleen Titaksi , niin siitä aloin kehittää blogillekin nimeä. 

Näillä mennään . Elämä vie omia polkujaan. Leipominen on rakas harrastus edelleen ja varmaan aina tulee olemaan. 





maanantai 18. toukokuuta 2026

Kookosunelmat

 Instagramissa törmäsin  ruotsalaiseen Bok Ekin leivontatiliin " Baktankarmedbob". Hän mm. luo itse reseptejä ja kaikenlaista mielenkiintoista sieltä löytyikin. 

Halusin tehdä jotain pikkuleipiä äitienpäivän kahvipöytään ja löysinkin sieltä "Kokosdrömmar" - pikkuleivät. Meillä pidetään kookoksen mausta, joten ei muuta kuin toimeen.  Näissä ei mole kananmunaa, joten sopii kanamunalle allergisille. 

Kookosunelmat

Nämä olivat ihanan mureita ja maistuivat hyvin lapsillekin! 

KOOKOSUNELMAT

100 g huoneenlämpöistä voita

3 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

1,5 dl ruokaöljyä

1 tl hirvensarvisuolaa

4 dl vehnäjauhoja

2 dl kookoshiutaleita 

Päälle : sulatettua tummaa suklaata 

1. Laita uuni uuni kuumenemaan 150 asteeseen.

2. Paahda kookoshiutaleita varovasti pannulla hieman kullankeltaisiksi. Varo etteivät pala. 

3. Vatkaa soi, sokeri ja öljy yhteen matalalla nopeudella. 

4. Sekoita keskenään vehnäjauhot, hirvensarvisuola ja vaniljasokeri. Lisää seos taikinaan. Lisää myös paahdetut kookoshiutaleet, sekoita. 

5. Muodosta taikinasta haluamasi kokoisia palloja . Pyörittele pallot kookoshiutaleissa. Laita leivinpaperoidulle uunipellille. 

6. Paista 150 asteessa 17-18 minuuttia.

7. Sulata suklaa , pursota jäähtyneiden pikkuleipien päälle. 

Ohjeessa mainittiin, että ota taikinasta  "pingispallon kokoisia palloja", mutta näistä voinee tehdä sen kokoisia kuin itse haluaa. Litistin ihan vaan vähän näitä palloja haarukalla ennen uuniin laittoa. Ihan litteäksi ei kannata litistää, jotta jäävät tällä tavalla hieman koholle. 

Kookosunelmat 

Mietin, että ehkä sokerin määrää voi vähän vähentääkin. En tiedä sitten onko sillä merkitystä lopputulokseen , mutta ajattelin vielä sen testata. 

Nämä pikkuleivät kestävät hyvin pakastamisen. 

keskiviikko 6. toukokuuta 2026

Banaanikakku kahvilla

 Lainasin kirjastosta Sari Spåran kirjan " Kuivakakkukirja". Kuivakakkuja on kiva välillä tehdä, koska ne ovat useimmiten nopeasti valmiita . Tässä kirjassa olikin vaikka mitä mielenkiintoisia kakkuja. Ensimmäisenä testiin lähti banaanikakku, joka on maustettu mm. kahvilla. 

Banaanikakku kahvilla 

Laitoin kakkuun myös vähän kuorrutusta. Sarin kirjassa on monia eri kuorrutusreseptejä . Mielestäni banaanikakkuun sopii erinomaisesti suklainen kuorrutus . 

Banaanikakku kahvilla

100 g voita

3 dl sokeria

2 kananmunaa

5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl inkivääriä

2 tl kanelia

2 banaania

1/2 dl vahvaa kahvia

Kuorrutus :

50 g suklaata

1 rkl kahvia

1 rkl tomusokeria

1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 

2. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi.

3. Lisää kananmunat yksi kerrallaan samalla voimakkaasti vatkaten.

4. Yhdistä kuvat aineet ja sekoita ne taikinaan.

5. Soseuta banaanit ja sekoita yhteen kahvin kanssa. Lisää taikinaan ja sekoita tasaiseksi. 

6. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun noin 1,6 litran vuokaan. 

7. Paista uunin keskitasolla noin tunnin ajan tai kunnes kakku tuntuu tikulla kokeiltaessa kypsältä. 

8. Anna hetken jäähtyä ennen kumoamista.

Kuorrutus :

sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Lisää kahvi ja tomusokeri.


Kakkuun ei tarvitse kuorrutetta tehdä , mutta kyllähän tuo suklaa tähän sopii varsin  hyvin. Kuorrutetta voi tehdä vaikka tuplat jos haluaa sitä enemmän. Kirjassa olikin resepti tuplana. 

Kävi myös mielessä, että taikinaankin voisi joskus kokeilla suklaapaloja. Suklaa, banaani ja kahvi kuulostavat herkulliselta yhdessä. 

Banaanikakku kahvilla


Tässä vielä kakku ilman kuorrutusta: 

Banaanikakku kahvilla 

Sen verran hyvältä kuulostavia kakkuja ( ja kuorrutuksia!)  tuossa kirjassa on , että taidan ihan omaksi ostaa tällaisen. 

tiistai 5. toukokuuta 2026

Suklaakaurakeksit

 Pitkään aikaan en ole tehnyt kaurakeksejä. Lapsenlapset olivat tulossa käymään ja päätin tehdä näitä lapsillekin maistuvia keksejä. Ihan tavallinen kaurakeksi on myös hyvää, mutta halusin tehdä suklaisia keksejä. 

Niihinkin löytyy erilaisia ohjeita ; joko leivinjauheella tai ilman . Yleensä olen tehnyt ilman leivinjauhetta, koska silloin kekseistä tulee ihanan ohuita ja rapeita. Otin käyttöön Annin Herkut - blogin reseptin. 


suklaakaurakeksit


SUKLAAKAURAKEKSIT

200 G voita ( tai margariinia)

1 dl sokeria

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 dl fariinisokeria

2 dl kaurahiutaleita

170 g suklaata 


1. Pilko suklaa karkeaksi rouheeksi.

2. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna joukkoon ja vatkaa sekaisin. 

3. Sekoita muut kuivat aineet kulhossa. Lisää käännellen taikinan joukkoon. Lisää lopuksi suklaarouhe. 

4. Anna taikinan tekeytyä jääkaapissa noin 30 minuuttia. 

5. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Muotoile taikinasta palloja leivinpaperoidulle pellille. Jätä pallojen väliin tilaa, koska keksit leviävät paistuessa. 

6. Paista uunissa noin 10 - 14 minuuttia, kunnes keksit ovat kypsiä.


Kyllä vaan maistuivat lapsille ja aikuisille! Käytän ihan itselle tehdessä yleensä margariinia, mutta onhan se niin, että voilla leivottu on luksusta . Jos nyt niin voi sanoa. Maussa sen huomaa ja yleensä leivon pikkuleivät voilla, jos teen niitä esimerkiksi myyjäisiin tai juhliin. 

Nyt täytyy hifistellä kesäisillä kuvilla ! On se ihanaa, kun kukat ovat alkaneet kukkia ja puissa alkaa olla lehtiä.