Kinuskiomenakakku

 Omenasta olen yrittänyt keksiä jotain leivottavaa ; ihan valtava sato tänä vuonna. Veimme kylläkin yhden satsin jo mehustamoon ( Junnilan mehuasema) ja saimme sieltä  mukavan satsin mehua . Lapsenlapset sitä ainakin juovat mielellään. Vielä mietityttää mihin käyttäisimme Antonovka talviomenapuun sadon. Se on sen verran hapan omena että siitä tehty mehukin on hapanta ja kirpeää ( testattu on) . Hyvää hilloa siitä saa , mutta meillä ei hillot oikein siihen tahtiin kulu, että kannattaa suuria määriä tehdä.  Onneksi eräs eläkkeellä oleva rouva taas haki satsin Antonovkaa ja kahvipaketin jätti vaikka sanoin ettei mitään tarvitse maksaa. Toivottavasti hakee toisenkin kerran  saman kahvipaketin "hinnalla". 

Tämän maukkaalta kuulostavan omenakakun ohjeen olen joskus jo aiemmin löytänyt Keittiö koivikon katveessa - blogista  . Selasin näitä talteen ottamiani reseptejä ja sieltähän tämä "aarre" löytyi. Kinuski ja omena jo kuulostaa sen verran taivaalliselta yhdistelmältä ettei voi olla muuta kuin herkkua. Ja olihan tässä reseptissä myös taikasana "helppo".  Vaikka kuinka kivaa olisikin väkertää jotain monimutkaisia kakkuja ja piiraita, niin kyllä se arjen pelastaja on helppo ja nopea resepti, jonka voi työpäivän päätteeksi väsyneenä tehdä. 

Omena-kinuskikakku 

Kyllähän tämä hyvää olikin! Eipä kovin pitkää aikaa jääkapissa lojunut ; maistui myös lapsenlapsille. 

Helppo omena-kinuskikakku ( 21 - 24 cm irtopohjavuoka)

Pohja :

3 dl vehnäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1 1/2 dl sokeria

1 1/2 dl juoksevaa margariinia

noin 3 dl ( 150 g ) omenaraastetta

2 kananmunaa

(pieniksi kuutioituja omenapaloja)

Kuorrute:

50 g voisulaa

3 dl tomusokeria

200 g kinuskituorejuustoa

pinnalle pähkinärouhetta / mantelirouhetta

1. Kuroi ja raasta omenat.

2. Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sitten loput raaka-aineet joukkoon. 

3. Kaada taikina voideltuun vuokaan. 

4. Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia. 

5. Sulata rasva kuorrutusta varten , sekoita joukkoon tuorejuusto ja tomusokeri. Sähkövatkaimella tai käsin. Vatkaimella saa varmastikin tasaisemman massan. 

6. Levitä kuorrute jäähtyneen omenakakun pinnalle. Ripottele päälle rouhittua pähkinää tms. 

Omena-kinuskikakku 

Ensin ajattelin, että kuorrutusta on liikaa ja että se riittäisi puolet isomman kakun päälle. Loppujen lopuksi määrä oli ihan hyvä. Kuorrutetta saakin olla tuhti kerros kakun päällä. Ei ollut liian makeaa . Ja voihan kakkua ottaa vain pienen palan - vaikka vaikeaa oli olla ottamatta toista palaa heti perään. Omenaraasteen lisäksi voi lisätä vähän kuutioitua omenaa joukkoon jos haluaa enemmän omena n makua. Välttämätöntä se ei ole. Erittäin hyvää kakkua , varmasti teen toisenkin kerran!

Junnilan mehuasemalla saa mehut joko pulloihin tai tällaisiin käteviin kolmen litran hanapakkauksiin. 

Omenamehu 

Hyvää mehua tuli ! Vielä olisi toinen samanlainen kuorma puissa , jos ei enemmänkin. Itsekin ehkä keitän mehumaijalla pienen satsin mehua. Työlästähän se on, mutta johonkin omenat haluan käyttää. Ne menevät niin äkkiä huonoiksi jos putoavat puusta eikä niitä käytä nopeasti. 

Otetaanpa tähän loppuun pieni luontopolkukatsaus. Täällä ihan kotinurkillakin on lyhyt luontopolku nimeltään Vaarjoen luontopolku.  Se on kohtalaisen uusi ja päätimme sen nyt katsastaa. 

Polku kulki niityn laidalla, metsässä ja joen varrella.

Se oli helppokulkuinen ; tosin ei kokonaan esteetön kuitenkaan. 

Sää ainakin oli aurinkoinen ja lämmin. Polku meni lähelle merenlahtea, joten kaislaakin kasvoi polun reunoilla. 

Ihmeteltiin, kun polku yhtäkkiä loppui ja tuli joki vastaan. Palasimme muutaman metrin takaisin ja sieltähän se polku taas löytyi - se jatkui tällaista hauskaa "koivukujaa" pitkin, Vaarjoen rantaa myötäillen. 

Tänne laavulle pääsee myös oikotietä pitkin - ihan hiekkatietä siis. Autolla sinne ei pääse ajamaan, koska toisessa päässä tietä näkyi olevan portti, mutta tietä pitkin on helppo vaikka kävellä tai pyöräillä ja matkakaan ei ole pitkä. 

Tänne voisi lastenlasten kanssa tehdä jonkun päiväretken.

Aivan ihana eväspaikka oli laavun lähellä. Hiljaista ja kaunista. Meillä ei tällä kerralla ollut eväitä mukana, koska ihan kotinurkilla olimme. Hetken tässä istuimme ja vain olimme hiljaa. 

Laavu on melko uusi, kuten koko luontopolku. Vielä laavu on pysynyt jopa ehjänä eikä sitä ole töhrittykään. Toivottavasti pysyy jatkossakin.

Laavulta on Hakapeltoon eli luontopolun alkuun 1.2 kilometriä. 

Välillä polku kulki kauniissa metsämaisemassa. 

Tämä kuva olisi kuulunut alkuun, koska tästä polku lähtee. Auton saa helposti Hakapellon kappelin parkkipaikalle - tilaa on runsaasti. 

Toivottavasti kauniit syyskelit jatkuvat , jotta pääsee vielä luontopoluille tai muuten vaan ulkoilemaan.